Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2014.

Rauhaisaa joulua

Kuva
Me jouluillaan mummolassa ja mummilassa ♥



Joulun odotusta

Kuva
Elämäni ensimmäinen piparkakkutalo

T on erittäin innostunut makkaranpaistaja. Jos pojalta kysyttäisiin, hän haluaisi syödä aina makkaraa. Harmi vain, ettei se kuulu äidin ruokalistoille kovinkaan usein. 
Kun minä ja M olimme käyneet työpaikan pikkujouluissa tahoillamme, halusi myös T pikkujoulut. T:n pikkujouluissa syötiin puuroa, torttuja, pipareita sekä luumukiisseliä ja kuunneltiin joululauluja. 

Pikkuveikka on jo kolme kuukautta. Rokotukset saatiin viime viikolla ja niistä toivuttiin hyvin. Painoa neuvolassa oli reilut 5,5 kiloa ja pituutta 60 senttiä ja risat. Poika on oppinut kääntymään mahalleen ja tekee sitä tällä hetkellä koko ajan. Maito maistuu ja yöllä herätään yleensä enää kerran syömään ja keskimäärin kerran pojalle pitää laittaa tutti suuhun. Veikka on myös tällä hetkellä ennen kuulumattomassa kakkalakossa! Tässä on jo mennyt pitkälti toista viikkoa ilman kakkimista ja äiti alkaa jo olla hieman levoton, muttei lakkoilut poikaa näytä millään tavalla haittaavan.
 Maanantaiham…

Ärrinmurria ja ponnisteluja

Kuva
Tänään joulukuun ensimmäisenä puolet meidän perheestä heräsi aurinkoisina ja puolet varsinaisia känkkäränkkinä. Luen itseni jälkimmäiseen. Nuhaisena huonosti nukuttu yö jäi auttamatta liian lyhyeksi eikä aamuvarhaisella pudottamani perintökannu auttanut asiaan.

Pikkuveikka puolestaan kärsii uuden oppimisen tuskasta. Hän kääntyi selältä mahalleen ensimmäisen kerran jo reilu viikko sitten, mutta vasta tänään jatkoi harjoitteluja ja nyt se todella onnistuu! Vaikuttaa ilmeisen raskaalta, kun koko ajan pitää yrittää kääntyä..

Onneksi T ja M ovat olleet iloisia ihania itsejään. M keitti aamupuurot ennen töihin lähtöä ja T kapusi aamulla sänkyyn pyynnön kera: "äiti tee kylmiä mun masuun!". Ei tuollaisten ilopillerien kanssa onneksi voi jäädä sänkyyn surkuttelemaan omaa oloaan.

Tein T:n kummin kanssa meille tänä vuonna täytettävän joulukalenterin (voi olla, että itse sain samassa ajassa aikaan ehkä neljä pussia, jossa U loput 20). Tänään T sai kurkistaa ensimmäiseen pussiin, josta l…

Ruokabongauksia

Kuva
Meidän sateisen ja pimeän viikon aktiviteetti on ollut joulupiparit. Maanantaina teimme T:n kanssa taikinan, tiistaina leivoimme piparit ja eilen koristelimme. Hyvää ajanvietettä, nyt vain pitäisi keksiä kuka nämä kaikki syö?!   Puolet taikinasta jäi vielä pakkaseen. Ehkä teemme siitä T:n toiveesta vielä piparkakkutalon..
Olen taas nauttinut siitä, että pystyy arkenakin tekemään haudutettavia ja hieman pidempään kypsyviä ruokia. Tässä kaksi viime aikaista ranskankerman kaveria: Tein ensimmäistä kertaa chili con carnea. Käytin pohjana Alexander ja Hanna Gullichsenin reseptiä. Pilkoin naudan paistin paloiksi ja ruskistin pannulla. Paistoin paprikat (3 kpl) ja sipulit (3kpl) pannulla mausteiden kera (chiliä, paparikaa ja valkosipulia) ja lisäsin tomaattisosetta (800g) sekaan. Sitten uuniin pariksi tunniksi (170C), jonka puolessa välissä lisäsin 600g kidneypapuja.  Kyllä tätä voisi tehdä uudestaankin.
Toinen ranskankerman kaveri oli myöskin ensimmäistä kertaa valmistamani punajuurisosekeitto…

Melkein kaksi ja puoli: Ai mikä? Ai mitä?

Kuva
T lähestyy kahden ja puolen vuoden ikää kovaa vauhtia. T on löytänyt kysymisen ihanuuden. "Mikä? Mitä? Missä on koti? Missä on mummila? Missä on kauppa?.... Mikä tämä on? Mitä teet? Mitä syöt? Mikä tuoskuu? (yleensä, jos äiti on napannut karkin suuhunsa salaa) Mitä tuo setä puuhailee?"

Oi, ihmettä.

T:n kanssa toimiminen on helpottunut puolen vuoden takaisesta hyvin paljon. Poika ilmoittaa vessahädästä ja käy itse potalla. Uskoo jopa joskus, kun kieltää. Ja ennen kaikkea T leikkii! Muutama kuukausi sitten, aivan yhtäkkiä, poika tajusi, että vain taivas on rajana mielikuvitusleikeissä. Hän alkoi leikkiä jos minkälaisia mielikuvitusleikkejä itsekseen. Toki parasta on edelleen leikkiä kaverin kanssa, mutta hän rakentelee itsekseenkin kaikenlaisia leikkejä, mikä helpottaa arkea kummasti.

Viime aikojen lempileikki on ollut tiskaaminen. Hiekkalaatikko on edelleen pop ja duplot. Myös äidin auttaminen tiskikoneen tyhjentämisessä ja ruuanlaitossa ovat edelleen hyvin mieluista puuhaa.…

Veikka 2kk

Kuva
Veikka on jo kaksi kuukautta. Aika on mennyt sanoin kuvaamattoman nopeasti ja haikein mielin on jo pakattu pieneksi jääneitä vaatteitakin pois.

Vauva oli 2kk-neuvolassa hieman alle viisi kiloinen ja 57,5cm pitkä. Poika on ollut toistaiseksi todella helppo vauva. Veikka on tyytyväinen, hymyilevä vauva, joka nukkuu hyvin päiväunensa ulkona ja herää yöllä yleensä pari kertaa. Viime öinä poika on vetäissyt yli kuuden tunnin unipätkät ja äiti kiittää.

Iltaisin vauva on usein hieman itkuisempi, eikä viihdy lattialla juurikaan. Poika tankkaa selvästi yötä varten. Maito tulee myös tällä hetkellä sen verta kovaa vauhtia, että vauvan on vaikea pysyä perässä ja ilmaa tahtoo kertyä vatsaan. Tästäkin olemme onneksi selviytyneet pulautteluilla ilman suurempia mahavaivoja.

Olen viime aikoina pohtinut enemmän ja vähemmän sitä, miksi kaikki on tuntunut tällä kertaa niin paljon helpommalta kuin viimeksi. Työtä on enemmän ja omaa aikaa vähemmän, mutta silti kaikki on sujunut paljon helpommin kuin osasin…

"Ruualla ei leikitä"

Kuva
Ruoka on minulle vakava asia. Ollessani aikanaan vuoden koulunkäyntiavustajana minut sai kiehuksiin lasten nirsous (ei todellakan kaikkien, mutta usean!). Eikä eniten se, etteivät lapset tuntuneet tykkäävän mistään muusta kuin ranskanperunoista ja nakeista, vaan se että se kehdattiin kuuluttaa ääneen vielä keittäjän kuullen. "Mä en tykkää tästä, enkä tuosta..."

Minua kiehutti se, etteivät lapset tuntuneet arvostavan ruokaa ollenkaan. Mitä hienompi ateria, sitä enemmän valitusta. Ja koululla oli vielä uskomattoman hyvät ruuat, ei mitään teollisuusmättöä. Taisin siitä kerran jos toisenkin suuni avata närkätyksissäni.

Toivoisin voivani opettaa lapseni arvostamaan sitä, että meillä on ruokaa, mitä syödä ja löytävän makujen rikkauden. Eräs ystäväni muistuttaa minua aina välillä huvittuneena kerran lausahtamastani sanonnasta: "Olisi kauheata, jos ei tykkäisi jostain hyvästä ruuasta."


Olen pohtinut viime aikoina sanontaa: "Ruualla ei leikitä". Se on minulle koto…

Veikka 1kk ja isoveli 2v 4kk

Kuva
M palasi maanantaina töihin. Olin etukäteen jännittänyt, miten kaikki lähtee sujumaan, mutta ainakin ensimmäiset päivät ovat sujuneet paremmin kuin osasin odottaa.


Pikkuveikka on kasvanut kovaa vauhtia. Neljä kiloa oli viime viikkoisessa neuvolassa ylittynyt ja pituuttakin oli tullut neljä senttiä. Poika on toistaiseksi ollut varsin helppo vauva. Oikeastaan todella helppo. Välillä kitistään, mutta se on aika pientä ja kuuluu asiaan. Pitää vauvan osata ilmaista epätyytyväisyytensä.

Varsinaista rytmiä ei vielä ole, mutta yöllä nukutaan yleensä kaksi kolmen-neljän tunnin unipätkää ja seitsemän aikoihin aletaan heräillä. Veikka on nukkuu päivällä ulkona yleensä pari kahden tunnin pätkää tai sitten yhtä mittaa neljä tuntia. Muuten nukkuminen päivällä on pikkutorkkuja silloin tällöin. Vauva viihtyy hetken itsekseenkin lattialla tuijotellen mielenkiintoisia juttuja, mutta illat kuluvat pääosin tankatessa ja hieman kitistessä. Ensimmäiset hymytkin väläyteltiin M:n syntymäpäivien kunniaksi vii…

Vauvakuplassa

Kuva
Täällä ollaan. Jalat pilvissä ja pää kuplassa. Alku on ollut niin henkisesti kuin fyysisestikin helpompaa kuin odotin.

Olen toipunut synnytyksestä nopeammin kuin viimeksi ja mielialanikin on pysynyt korkeampana, vaikka arki kahden lapsen kanssa onkin haasteellisempaa. Tosin vielä siitä oikeasta arjestahan minulla nyt ei vielä kokemusta olekaan, koska M on viisi ensimmäistä viikkoa kotona ♥

Ehkä kaikki on ollut helpompaa, koska asiat eivät ole tulleet niin yllätyksenä. Toki jokainen vauva on omansa, mutta silti. Vauva on ollut toistaiseksi varsin tyytyväinen tapaus. Illat tankataan tiheästi ja yöllä unipätkät ovat alkaneet alun puolestatoista tunnista pidentyä. Yleensä yöllä nukutaan yksi pidempi noin neljän tunnin pätkä ja heräillään sen jälkeen parin-kolmen tunnin välein.

Olen kaivannut ulkomaailmaa paljon enemmän kuin viimeksi ja oli ihanaa, kun viikon jälkeen pääsi vauvan kanssa ulos. Myös vieraat ovat olleet mukava tuulahdus ulkomaailmaa tänne vauvakuplan sisään.

Kävimme toissa s…

Pikkuveikan syntymä

Kuva
Meille on syntynyt ihana, täydellinen vauva. Hän on nyt kolme päivää vanha. Syntyessään pojalla oli pituutta 50cm ja painoa 3165g.


Ajattelin kirjoittaa synnytyskertomuksen ylös nyt, kun vielä muistan tapahtumat. Tuntuu, että kaiken kirjoittaminen ylös auttaa käsittelemään tapahtuman, joka kaikessa kauneudessaan on aivan ihmeellinen, rankka ja ainutlaatuinen kokemus.

Lauantai aamupäivällä olo oli joskeenkin normaali. Selkää hieman jyskytteli ja muuta, mutta vastaavia tuntemuksia minulla oli ollut enemmän ja vähemmän jo parin viikon ajan. Kävimme ruokakaupassa ja otin päikkärit.

14: Päiväunien jälkeen tunsin ensimmäisen hieman kipeämmän supistuksen. En vielä herätellyt turhia toiveita, mutta supistus sai minut taas varuilleen. Supistuksia tuli jokunen noin tunnin väleillä ja ajattelimme pyytää veljeni meille viettämään iltaa noin varmuuden vuoksi. M pyysi hänet meille ja käski hieman varautua olemaan myös yötä, jos lähtö sattuisikin tulemaan.

19: Veljeni saapui. Minulla oli ollut supist…

Odotus

Kuva
Laskettu aika oli eilen. Supistukset ovat pidentyneet ja säryt lisääntyneet. Mitään sen kummempaa ei kuitenkaan tapahdu. Olen yllättävän levollinen, vaikka olotila saakin hyvin varautuneeksi. Miksen jaksaisi odottaa viikkoa, kun jotkut joutuvat odottamaan vuosia? -Olen etuoikeutettu.