Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2012.

Ristiäiset

Kuva
Kesän kuumimpana päivänä juhlimme meidän poitsun ristiäisiä. Aamu alkoi M:n tekemällä tuhdilla aamiaisella ♥ Juhlapäivä tulee aina aloittaa kunnon aamiaisella, niin jaksaa! Kastetoimitus oli Messukylän vanhassa kivikirkossa, joka on aivan ihana paikka. Kirkko oli ihanan viileä. Kastetilaisuus oli kaunis. Meinasi minulla tippa olla silmässä, mutta Tarmo jaksoi ihmetellä ympäristöään koko toimituksen ajan tyytyväisenä. Vain pään kastelu meinasi saada pari parkaisua aikaan.  Tarmon kastemekko oli sama, jossa minut on aikoinaan kastettu. Juhlia jatkettiin Järvensivussa. Tarjolla salaatteja, saaristolaislimppua, pasteijoita, kakkuja, toscapaloja, muffinsseja..Tarjoiluista suuret kiitokset kaikille, jotka osallistuivat!  Yhdessä tehden ei kenellekään tule liian suuri urakka. Päivä oli ihana ja helteinen. Illalla järven kautta kotiin ja väsyneenä, mutta onnellisena nukkumaan.

Ilta kaksin

Kuva
Olen usein illalla niin poikki, että menen nukkumaan samaan aikaan Tarmon kanssa, M myös. Nyt T on alkanut nukahtaa jo ennen yhdeksää, joten eilen ajattelin, että voisimme M:n kanssa hieman herkutella ja vaikkapa katsella tämän hetken lempparisarjaani Modernia Perhettä. Teki hyvää. Tosin, nyt taitaa olla päiväunien aika, jotta jaksaa ottaa viikonloppuvieraat vastaan. Viikonloppu vierähtää mukavasti valmistellen ja juhlien poitsun ristiäisiä. Hyvää ja aurinkoista viikonloppua kaikille!

Voi itku

Kuva
Meillä on muutamana päivänä itketty ja kitisty tavallista enemmän, Tarmo siis. Tarmo ei ole aikaisemmin itkenyt ehkä minuuttia pidempiä aikoja. Välillä iltasella on oltu hieman epätyytyväisiä, mutta suuria itkukohtauksia ei ole ollut. Muutama päivä sitten illalla alkoi kunnon kiukuttelu. Yön vauva nukkui ihan hyvin ja aamulla sama kiukuttelu jatkui. Eilen Tarmo viihtyikin sitten rinnalla melkein koko päivän ja toissayönäkin heräiltiin tavallista useammin syömään. Tämä taisi siis olla se 6 viikon kohdalla mahdollisesti tuleva tiheän imun kausi. Eilen tilanne palautui jälleen normaaliksi ja poitsu oli oma aurinkoinen itsensä, joskin ruoka maistui edelleen varsin usein. Tarmo on muuten viikon sisällä oppinut hienosti vastaamaan hymyyn ja nostamaan päätään mahallaan käsillä tukien. Viime yönä nukuimmekin sitten kymmenestä melkein neljään! Aamuyö meni sitten taas enemmän ja vähemmän sängyssä väännellen mahanväänteissä. Korvatulpat äidille olisivat olleet tarpeen. Poika nukkui ähkiess

Viikonloppu kuvina

Kuva
Kännykällä napsittuja.  Aurinkoa, mummoloita ja kyläjuhlia.

Ristiäiskutsut

Kuva
Saimme vihdoin alkuviikosta postitettua ristiäiskutsut. Ristiäiset ovat jo ensi viikolla, mutta kaikki kutsutut olivatkin niistä jo tietoisia, joten ehkä suurta vahinkoa ei päässyt syntymään, vaikka kutsut lähtivätkin viime tingassa. Aluksi mielessä oli jotain suurempaakin askartelua, mutta siihen ei lopulta aika ja puhti riittäneet. Teetätimme yhden poitsun kuvan, jonka laitoimme kutsuun yhdessä tekstin kanssa. Suojeluksen siivet  sinua koskettaa.  Suurtakin suurempi rakkaus sinua kannattaa.

Bloggaamisesta

Kuva
Auringonnousun aikaan Ystäväni päätti lopetta bloginsa ainakin toistaiseksi, koska bloggaus ei tällä hetkellä sijoitu tärkeysjärjestyksessä tarpeeksi ylös. Miksi minä sitten koen, että omalla kohdallani blogi on riittävän tärkeä jatkaakseni? Vai onko? Olen pohtinut aihetta täällä aiemminkin. Tällä hetkellä päivääni saattaa mahtua vain tunnin verran vapaata aikaa ja hyvinkin usein käytän ajan bloggailuun. Sen täytyy siis antaa minulle aika paljon. Blogi ajaa pitkälti saman asian kuin päiväkirja. Saa selvennettyä ajatuksia, kirjoitettua/kuvattua elämän huippuhetkiä muistiin. Blogi on minulle apuväline siihen, että todella näkisin sen, mikä elämässä on tärkeää. Ei niin, että itse blogi olisi tärkein vaan kirjoittamalla ja kuvaamalla näen paremmin elämän kultahiput ja ilonaiheet. Tajuan olla kiitollinen ja nauttia hetkistä. Olen kuitenkin melkoinen suorittaja. Käännän helposti kivat ja rennotkin asiat suorittamiseksi, tavoitteiksi, onnistumisiksi ja epäonnistumisiksi. Bloggaamal

Grillaillen

Kuva
Uhmasimme eilen säätä ja päätimme grillata. Ei kai sitä aurinkoa ja lämpöä aina tarvitse grillaamiseen. Eikä siitä illasta sitten ollenkaan hassumpi tullutkaan! M teki aivan herkullisia marinadeja vartaita varten ja lopputulos oli kerrassaan loistava. Kokeilimme myös ensimmäistä kertaa ruoanlaitossa fenkolia. M ei niin ihastunut, mutta minusta grillattu fenkoli toimi hyvin halloumjuuston kanssa. Keitin fenkoleita ensin 15 min, sitten marinoin öjyllä, hunajalla, balsamicolla ja yrteillä ja lopuksi grilliin. Menossa mukana pieni karhunpoika.

Märkää Vaunulenkkeilyä

Kuva
Ostin ensimmäistä kertaa elämässäni lenkkitossut. Kyllä nyt tuntuu askel kevyeltä! Ehkä tämän sijoituksen olisi voinut tehdä aiemminkin. Jouduimme myös ostamaan uudet vaunut, koska käytettynä saamamme vanhat hajosivat alta. Mallina Emmaljungan Ceroxit, jotka ovat toimineet mielestäni loistavasti. Ostimme nämäkin käytettyinä. Vaunuja on käytetty pari vuotta, mikä näkyy oikeastaan vain renkaissa, jotka nekin voi vaihtaa, jos joskus tarpeelliseksi näkee. Kuosi on hieman tyttömäinen, muttei taida meidän poitsua suuremmin häiritä ;) Viime päivinä ei ole ollut mikään loistavin lenkkisää, mutten anna pienten sateiden häiritä. Kunnon vaatetus vain päälle ja menoksi! Ehkä tämä rapakuntoinen saa vielä kuntonsa takaisin vaunuja ylämäkiä työnnellen. Toivotaan.

Makeaa kuin mansikka

Kuva

Punaista ja valkoista

Kuva
Olen aivan mahdoton. Minun kun piti päästä eroon vaatteista eikä hankkia niitä lisää. En vain voinut vastustaa tätä alehametta.     Tarmo painaa jo yli neljä ja puoli kiloa ja näyttää otsaryppyineen ja päältä kaljuuntuneine hiuksineen aivan vanhalta ukolta! Poika pyöristyy sitä vauhtia, että on kohta varsinainen pullaposki. Hyvä, että ruokaa riittää. Ahvenisjärvi neuvolapäivänä. Tein ensimmäistä kertaa elämässäni risottoa. Papuja, kesäkurpitsaa ja herkkusieniä. Voisi kokeilla uudestaankin. Herkkupannaria.

Siilinkarin aamiainen

Kuva
Kun arki vauvan kanssa on pikku hiljaa löytynyt, myös kaupungille lähteminen on tullut helpommaksi. Vauvan ja vaunujen kanssa kaupungilla palloilu onkin ollut yllättävän mutkatonta. Kun tarve on vaatinut, lastenhoitohuone ja sopiva paikka imettää on löytynyt. Ainakin kauppakeskuksissa ja esimerkiksi Sokoksella on ollut loistavat paikat pysähtyä. Viime viikolla testasimme miehen työpaikan lähellä olevan Linkosuon kahvila Siilinkarin aamiaisen. Suuntasimme aamupalalle heti avaamisen jälkeen seitsemältä. Vaunujen kanssa kahvilaan pääsi liikkumaan vaikeuksitta ainakin näin aamutuimaan. Tunnelma oli rauhallinen ja aamupala sujui seuraten töihinsä kiirehtiviä ihmisiä. Hintaa aamiaisella oli muistaakseni 7,30e ja hintalaatusuhde oli mielestäni hyvä. Tarjolla oli jogurttia, hedelmiä, valmiiksi täytettyjä leipiä, puuroa, kananmunaa, nakkeja, lihapullia, coctailpiirakoita ja erilaisia makeita pullia. Juomana oli vettä, teetä, omena- ja appelsiinimehua sekä automaattikahvia. Itse ostin

Kummityttö ja yllätyshäät

Kuva
Viikonloppu vierähti valtavaa vauhtia nauttien maaseudun rauhasta ja juhlien ensimmäisen kummilapseni kastejuhlaa. Kotikulmilla oli ihana kesän tuntu, niittykukat loistivat. Kastejuhla piti sisällään iloisen yllätyksen, kun kummilapsen vanhemmat vihittiin samassa juhlassa. He olivat saaneet ilmeisesti pidettyä yllätyksen hyvin salaisuutena ja nyt tulikin sitten juhlittavaa kaksin verroin. Juhlat olivat oikein onnistuneet ja tarjoilut todella herkullisia. Olisimme viihtyneet pidempäänkin, mutta oli vielä reissattava illalla takaisin Tampereelle. Paljon onnea matkan varrelle E:lle ja S:lle sekä suloiselle pikkuprinsessalle!