Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2012.

Stefan's Steakhouse

Kuva
Kävimme appivanhempiemme kanssa maanantaina testaamassaa Amerikan Top Chefissä pärjänneen Stefanin pihviravintolan. Menimme syömään jo viideltä joten tilaa löytyi hyvin ja meidät ohjattiin pöytään, johon saimme kätevästi lastenvaunut viereen. T on ilmeisesti päättänyt, ettei ravintolassa nukuta, koska jälleen astuessamme sisään ravintolaan tämä herää, vaikka olikin sikeässä unessa. Eihän sitä nyt voi kunnon bileitä jättää välistä. Onneksi oli käsiä pitelemässä poitsua vuorotellen. Kyllähän se ehkä hieman häiritsee ruokailua, mutta..Ravintolassa suhtauduttiin mielestäni vauvaan oikein ystävällisesti ja sattuipa meidän tarjoilijakin olemaan raskaana. Tunnelmaltaan paikka oli lämmin ja puitteet olivat hienot, ikkunat suoraan Ratinan suvantoon. Ruoka oli hyvää, muttei mitenkään lyönyt ällikällä. Itse söin sorsaa, anoppi kalaa ja miehet söivät pihviä. Olisin odottanut hintaan ja maineeseen nähden suurempia makuelämyksiä. Voisin mennä uudestaankin, mutta jos rahaa sattuisi ollemaan

Herkuttelua

Kuva
  Tämän aikamoisen herkullisen porkkanakakun ohje löytyy täältä. Koko viikonloppu sujui megalomaanisen herkuttelun parissa. Ystävämme viettivät perjantaina valmistujaisiaan ja T:n kummi oli hoivaamassa poitsua illan. Vanhemmat saivat nauttia näistä bileistä ihan aikuisten kesken. Juhlat olivat onnistuneet ja ruokaa riitti. Niitä herkkuja sitten jäi "hieman" yli ja mehän tulimme viettäneeksi naapurissa melkeinpä koko viikonlopun..syöden..ja löhöillen sohvalla.. Sunnuntai-iltana päätimme M:n kanssa ryhdistäytyä ja tehdä jääkaapin oveen listan tavoitteistamme ravitsemuksen suhteen. Listaa ei ole vielä ilmestynyt, mutta suuntaviivoja on vedelty. Herkuttelua ei kielletä kokonaan vaan palataan jo aiemmin aloittamaani malliin herkuttelun rajoittamisesta omatekoisiin herkkuihin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei äkkinäisille mieliteoille jää tilaa ja herkuttelu on ehkä astetta terveellisempää ainakin lisäaineiden suhteen. Myös roskaruoka on suljettu pois eikä makeita

Huono yö, parempi aamu

Kuva
Nukuin viime yönä jotenkin todella huonosti. T heräsi kahdesti enkä saanutkaan enää viideltä unta. Ulkona jyrisi kova syysukkonen. Aamulla myrskystä oli vain usva jäljellä. Yhdeksän maissa jumpalle lähtiessä olo oli aika poikki. Onneksi myrskyn jäljiltä ilma oli ihanan raikas. Sitä hengitellessä mielikin kirkastui.

Pikku Apuri

Kuva
Nyt se kääntyminen selältä vatsalleen sitten onnistuu! Viime päivien harjoittelu on tuottanut tulosta ja muutamat kerrat on jo kierähdetty. T viihtyy paljon paremmin mahallaan, mutta turhautuu siihenkin usein aika pian. Hinku kun olisi kovasti päästä eteenpäin, mutta siihen ei vielä taidot aivan riitä. Pitää varmaankin nauttia, kun T ei vielä ole pieni termiitti, joka juoksee ympäri kämppää. Kaikkea aikansa! Äidin pikku apuri

Vihreää, sinistä, keltaista, punaista

Kuva
Taas näitä tylsiä metsäkuvia. En vain voi olla ihmettelmättä Hervannasta löytyviä upeita paikkoja. Miten tunnenkaan itseni onnelliseksi hengittäessäni raikasta syysilmaa pitkospuiden päällä kävellessä. Parasta on retkeillä omien poitsujen M:n ja T:n kanssa. Huusin muuten netistä meille viikonloppuna Ergon kantorepun, joten tulevaisuuden retkeily on ehkä vähän helpompaa ja ergonomisempaa. Taas löytyi yksi geokätkö ja aika paljon sieniä. Suppilovahveroita olisi ollut mielin määrin, mutta M ei ollut kovin innostunut tästä sienestykseksi muuttuneesta leppoisasta metsäretkestä, joten poimin vain iltapalasienet. Sinne on vielä palattava.

Sieniä sateella

Kuva
Ostin eilen torilta litran suppilovahveroita. Parhaalta ne maistuvat itse poimittuina, mutta kyllä ne aika herkullisia voin ja sipulin kanssa paistettuina näinkin maistuivat. Ja tuoreen ruisleivän kera tietenkin. Kävimme muuten eilen Aitoleivän kotiruokalounaalla ja voin suositella. Ihanaa tuoretta leipää ja laadukasta kotiruokaa. Lounasta ei ollut hinnallakaan pilattu, kun opiskelija-alen (-15%) kanssa hintaa jäi seitsemisen euroa. Tarmo on viimepäivät keskittynyt vääntämään itseään selältä mahalleen ja onnistunutkin siinä parit kerrat. Kädet ovat kyllä vielä jääneet hieman jumiin, mutta yritys on kova. Ilmassa on myös ollut jonkinnäköistä kriisiä. Lieneekö tuo uuden oppiminen niin rankkaa, että yöunetkin menevät sekaisin ja iltaisin meinaa kiukuttaa. Poika myös jäystää sellaisella raivolla käsiään koko ajan, että olen ajatellut, voisivatko hampaatkin jo kutitella ikeniä? Tiedä tuota. Ehkä tämä on vain sitä käsiin tutustumista.

Mitä kuuluu?

Kuva
Tänne kuuluu arkea. Ulkoilua Siivoilua Huonosti nukuttuja öitä Hieman paremmin nukuttuja öitä Vaipan vaihtoa, syömistä Hymyä ja kiukkua Opiskelua, oleskelua..

Ulkoilemassa

Kuva
Kaunis sää houkutteli meidät luontopolulle geokätköilemään. Sports Tracker kertoi matkaa kertyneen noin kahdeksan kilometriä ja aikaa kuluneen kaksi ja puoli tuntia.  Nyt olo on raukea ja väsynyt, mutta mieli on virkistäytynyt. Pitäisi patikoida metsässä useamminkin. Se rentouttaa mieltä ja tulee samalla liikuttua. Ja eväät pitää tietenkin olla mukana.

Hih

Kuva
T on oppinut hihittämään ♥ Tänään aloitimme myös vauvajumpan. 45min lihaskuntoa vauva vastuksena. Ei ollut kovin rankka setti, mutta hauskaa oli. Poitsu viihtyi vallan mainiosti. Hymyä riitti.

Operaatio Nälkäpäivä

Kuva
Minut on haastettu. Lauantai-illan valkeiden koivujen Tii haastoi minut Blogiäidit ruokkii kampanjaan. Juuri eilen katselin ja pyörittelin Excelissä meidän perheen raha-asioita. Ei tullut kovin hyvä mieli. Etenkin, kun jouduimme käyttämään rahaa minun uuteen läppäriini vanhan lähestyessä tiensä päätä. Lapsen saannin jälkeen meistä kumpikaan ei saa enää asumislisää. M käy töissä opintojen ohella, muttemme saa paljoakaan enempää rahaa, koska kaikki muut tuet huononevat työnteon myötä. M:n tulot vaikuttavat myös minun asumistukeeni, kun meillä on yhteinen lapsi. Tulot vielä arvioidaan vuodeksi eteenpäin ja tietenkin yläkanttiin. Ennen T:n syntymää minulle myönnettiin tukea yli 200e, nyt ei yhtään. Tuntuu, ettei kaikki mene aina ihan oikein. Tämä haaste antoi minulle kuitenkin hieman näkökulmaa. Meillä on rahaa asua kunnollisessa asunnossa, ostaa ruokaa, vaatettaa itsemme ja pitää muutenkin huolta itsestämme ja T:stä. Pitää vain pohtia, mitä ostovalintoja tekee, mikä on tarpeellis

Hämeenlinna

Kuva
Nyt on taas reissut hetkeksi reissailtu, käyty Hämeenlinnassa ja kummassakin mummolassa. Matkalla piipahdimme Iittalassa, jossa olikin monta mielenkiintoista paikkaa. Kävimme kuitenkin vain lasimuseossa, Kultasuklaalla ja outletissa. Hämeenlinnassa kävimme ihmettelemässä linnaa ja syömässä. Lounaalla kävimme Gastropub Alexissa, jota voin lämpimästi suositella. Ruoka oli hyvää ja palvelu todella ystävällistä, vaikka T ei oikein meinannutkaan antaa meidän syödä rauhassa. Onneksi poika viihtyi kuitenkin sylissä suhteellisen hyvin eikä pistänyt kunnon meteliä pystyyn. Olisihan Hämeenlinnassa yönkin voinut viettää, jotta olisi ehtinyt hieman paremmin tutustua kaupunkiin, mutta tällä kertaa näin.