Poitsu



 Poitsu on nyt reilun vuosi ja kolme kuukautta. Poika pälättää ja leikkii leluillaan innoissaan, syö lähes kaikkea mitä eteen laitetaan ja potallakin käydään ainakin istuskelemassa monesti päivässä. Päivähoito sujuu hyvin ja T jää aina mielellään hoitoon. Illat tuntuvat kovin lyhyiltä ja hujahtavat ruokaa laitellessa ja puuhaillessa niitä näitä T:n kanssa.

Tuntuu, että joka päivä saa hämmästyä sitä, kuinka fiksu poika jo on. Paljon viisaampi kuin sitä ymmärtääkään. Yksi päivä T istui syöttötuolissa ja katseli, kun laitoin ruokaa ja leikki duploilla siinä sivussa. Hetken päästä huomasin, että poitsu oli asettanut duplot värien mukaan pinoihin.

T:llä on meneillään jonkilainen äiti-kausi. Kaikki menee ihan ok, jos lähden kokonaan pois vaikkapa kotoa, mutta auta armias jos satun olemaan kotona eri huoneessa. Voi sitä huudon määrä. Eikä kukaan muu kelpaa kuin äiti.

Alle viikko sitten pääsin sanomaan hiekkalaatiolla, että ei meidän T onneksi hauheasti kiipeile..Poika varmaan kuuli. Nyt kiivetään sitten ja koko ajan. Sohvalle, keittiöjakkaralle, tv-tasolle..

Vauhtia siis riittää. Mutta toisaalta arki on jo helpompaa, koska poitsu viihtyy jo itsekseenkin välillä. Hetken.

Taustalla autenttinen kaaos, minkä poitsu saa aikaan hetkessä, kun pääsee lelujensa kimppuun.

Kommentit

  1. Oi kun teillä ollaan jo isoja ja taitavia! <3

    Se on muuten jännä, miten vanhempana pitää lastaan aina vähän pienempänä ja taitamattomampana, kuin tämä tosiaan on. Ehkä parempi kuitenkin niin päin? :D

    Ihanaa syksyä teille, toivottavasti kaikki jatkuukin mukavasti ja suuremilta kiipeilykatastrofeilta vältyttäisiin!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mummon vaaleat piirakat

Äipän Kesäkurpitsalasagne

Helppo ja ihana kietaisumekko