Huh hellettä!

Tädin kanssa ruuanlaitossa.

Rv 33+5

Sanotaanko, että helteet eivät ole olleet maailman helpoimmasta päästä. Kotimme lämpötila on kolmessakymmenessä asteessa ja nukkuminen on vaikeaa. Vietän tällä hetkellä päiväni tuulettimen vieressä. Silti oli on niin henkisesti kuin fyysisestikin paljon parempi kuin kuukausi sitten.

Sairaslomani jatkui parin päivän päästä alkavaan huimaan neljän päivän kesälomaani asti, jonka jälkeen ensi viikolla alkaisikin sitten se ihka oikea äitiysloma. Pienet raskausvaivat kuten närästys ovat edelleen seuranani, mutta sairasloma ja lepo ovat kohentaneet oloani huomattavasti. Kykenen jo kävelemään kauppareissun ja on sitä jopa kirppiksiä tullut muutaman kerran kierreltyä. Kroppa kuitenkin ilmoittaa välittömästi, jos lepoa on tullut liian vähän. Lonkkaa ja selkää alkaa särkeä ja jalkaan säteillä iskiastyyppistä kipua. Säryt pysyvät kuitenkin poissa, kun muistaa olla makuulla tarpeeksi.

Kesä on alkanut tuntua kesältä, kun on kyennyt tekemäänkin jotakin. Siskoni apu kotona on ollut korvaamatonta ja olen saanut edes aamuisin nukkua, kun unen päästä tahtoo olla vaikea saada kiinni ja uni on muutenkin hyvin katkonaista.

 Olemme ehtineet vierailla pariin otteeseen mummoloissa, käydä tätini mökillä, uida rannassa ja vain olla möllöttää.

On myös ollut mahtavaa saada viettää enemmän aikaa T:n kanssa. Juuri eilen taisin sanoa M:lle, että miten ihmeessä poika osaa olla toisessa hetkessä niin mahdottoman ärsyttävä riiviö ja taas toisessa hetkessä maailman suloisin pikkumies. Pottailutkin ovat viimeisen kuukauden aikana edistyneet aimoharppauksin, kun T on viettänyt enemmän aikaa kotona ilman vaippaa.