Upsistakeikkaa


Viime päivät ovat olleet jotenkin todella rankkoja. T ei ole nukkunut mitenkään loistavasti, kun seisomaan oppiminen on mennyt uniin.. Kuten arvata saattoi jo edellisten suurten oivallusten kohdalla.

Tämän lisäksi päivällä poika vaatii alituista valvontaa. Häntä ei uskalla päästää silmistään hetkeksikään. Kun selkänsä kääntää ollaan jo kurkottamassa kameraa sohvapöydältä ja hetken päästä ollaan mukkelismakkelis. Huutohan siitä tulee. Toisaalta kyllä poika on noista kolhuista ja kaatumisista jo paljon oppinutkin. Enää ei kaaduta läheskään yhtä usein. Alastulo tuottaa edelleen hankaluuksia, mutta sitäkin ollaan jo vähän opittu.


Kaikki muut hommat on siis tehtävä T:n päiväunien aikaa. Kotityöt, diplomityöpaikanhaku, erityistyön teko..Missä välissä sitä ehtisi hetken huilahtaa? Onneksi opiskelut ovat tällä hetkellä aivan omassa tahdissa tehtäviä, joten ne saavat ehkä jäädä tässä rytäkässä vähemmälle huomiolle.

Kommentit

  1. Onnea dippapaikan hakuun! Meillä mies pääsi uskomattoman helpolla, kun yliopisto tilasi miehen diplomityön jo ennen kuin kandi oli valmis.

    Toivottavasti saatte pian paremmin nukuttua. :/ Ihanaa, että lapset kasvavat ja oppivat uutta, mutta käsittelisivät sitten ne asiat vain valoisan aikaan. :D

    T. on kyllä tosi liikkuvainen pikku herra! Ja pystyasennossa jo niin ison pojan näköinen. :)

    VastaaPoista
  2. Niinhän tuo kovin liikkuvainen poika on. Isäänsä tullut ;) Ja kyllä meillä onneksi on nyt jo nukuttu taas paremmin :) Eiköhän tämä tästä!

    Ja kiitoksia. Minullakin hieman toiveita päästä vanhaan työpaikkaan, mutta mikään ei ole varmaa, joten pitää hakea myös muualle. Toivottavasti tärppää :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mummon vaaleat piirakat

Äipän Kesäkurpitsalasagne

Täydellinen pippurikastike