Arkirutiinit


Rutiinit ovat jossain määrin pakollinenkin osa arkea. Juutun helposti rutiineihin ja teen asiat sen kummemmin ajattelematta. Kuinka piristävää ja virkistävää onkaan välillä poiketa niistä rutiineista, tehdä jotakin ilman pidempää etukäteispohdintaa, extempore. Näistä hetkistä on helppo saada kiinni, elää ja tuntea.

Eilen söimme kunnon aamiasta hieman pidemmän kaavan kautta keskellä viikkoa. En muista koska olisimme tehneet niin. Vaikka herätys oli ehkä hieman aikaisempi kuin muuten, virkistävä vaikutus oli varmasti puolen tunnin nukkumiseen verrattuna monin kertainen.




Mitäpä, jos välillä menisikin töihin tai kouluun eri reittiä, söisi eri aamupalaa, heräisikin hieman aiemmin ja kävisi aamulenkillä tai laittasikin hiukset eri tavalla..


Kommentit

  1. Oi miten ihanaa olisikin keskellä viikkoa syödä aamupalaa viikonlopun tapaan! Pitääkin laittaa korvan taakse: toteuttamiseen voi tosin mennä jonkin aikaa, kun miun pitää yleensä lähteä töihin jo seiskan jälkeen ja jos ei, niin mies lähtee aivan varmasti viimeistään puoli kahdeksan. :D Mutta ehkä joskus, joskus!

    VastaaPoista
  2. Suosittelen kyllä kokeilemaan, jos yleensäkin tykkää aamupalaa syödä. Piristi kummasti. Ja valmistelut voi tehdä jo illalla, jolloin aamulla ei valmistukseen mene niin kauaa :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mummon vaaleat piirakat

Kuulumiset

Täydellinen pippurikastike