Kultahippuja elämästä

Eilinen meni koulukavereita treffaillessa. Oli todella piristävää vaihdella kuulumisia ja nähdä kaikkia! Tänään olen laiskotellut kotona ja valmistautunut henkisesti uuteen opiskeluvuoteen ja kandin aloittamiseen. Aamu alkoi parhaalla mahdollisella tavalla kullan loihtimalla capuccinolla. --- Ilmassa tuoksuu syksy.

"Loma" eli toisin sanoen työrupeama lähenee loppuaan ja huomenna olisi syksyn ensimmäiset luennot. Ihan kiva palata taas opintojen pariin hieman stressaavankin työpätkän jälkeen. Toisaalta nyt paljon viisaampana. Ai niin ja sain sen kandisopparin! Nyt siis heti pikemmiten kandintyön kimppuun. Viikonloppuna vietin 23-vuotissynttäreitäni. Olipa hauska juhlistaa sukulaisten ja ystävien seurassa ♥ Välillä on mukava olla prinsessa, edes yhden päivän.  Sain lahjaksi mutteripannun ja aamiaiseksi espressoa ♥   Sankari ja sen äiti. Ei tullut kuvattua M:n leipomia ihania kakkuja. Suklaakakkua, juustokakkua, täytekakkua..Nam!

Leppäniemen lomakartanolta. Olen viettänyt tämän viikonlopun yksin kotona kuumeisena sohvalla maaten. Olen taas ilmesesti antanut itselleni liian vähän aikaa rentoutua ja levätä. Huomaan, että liika stressi ja kiireinen elämäntapa huonontavat vastustuskykyäni selvästi. Pitäisi muistaa antaa kehon levätä tarpeeksi. Minulla on vielä pari viikkoa kesätöitä jäljellä, jonka jälkeen olisi paluu opiskelujen pariin. Työtahtikin näyttää onneksi rennommalta kuin viime lukuvuonna. Tällä hetkellä edessä näyttää olevan yksi kandidaatintyön kokoinen toimeksianto, mikä sopii minulle paremmin kuin hyvin. Jos saan kaksi kärpästä ydellä iskulla: kandintyön ja vielä palkkaa siitä, niin en valita. Mutta asia ei ole vielä varmaa. Olen muistellut tässä maatessani meidän parin viikon takaista lomaamme. Olimme M:n isovanhempien mökillä pari päivää. Se oli todellista lomailua. Emme tehneet mitään ylimääräistä. Pelkkä sateen katselu riitti. Vuokrasimme yhdeksi yöksi Kangasniemeltä Leppäniemen Lomakar...

Onpas tämä ensimmäinen viikko loman jälkeen ollut rankka. On ollut jotenkin todella vaikea saada unirytmistä kiinni ja motivaatio ollut kadoksissa. Onneksi Tampereen teatterikesän on viihdyttänyt minua monena iltana. Kaupungilla on ollut monenlaista tapahtumaa ja paljon erilaisia laadukkaita esityksiä. Itse kävin katselemassa katusirkusesityksiä, maistelemassa oluita, kuuntelemassa musiikkia ja katsomassa tuliteatteria. Tulipa käväistyä ranskalaisella torillakin. Tämmöistä lisää! Pikilinnan sisäpihan kirppis.  Löytöinä ihanat punaiset helmet ja pieni olkalaukku.  ---  Cirkus Ruska, D.A.D.  Todella hauska show!  ---  Jakobin sirkus, Play:Time Hyvin viihdyttävä esitys, vaikka sade pääsikin häiritsemään loppua. ---  Plevnan oluet ovat maistamisen arvoisia.  Flamman tuli-show päätti onnistuneen illan. 

Joensuussa oli jälleen kerran mahtava meininki. Sain itsestänikin esiin varsin kelpofestaajan. En juurikan odottanut mitää tiettyä esiintyjää vaan ennemminkin hyvää tunnelmaa. Sitä, että jokainen, niin esiintyjä kuin kuuntelijakin, antaa itsestään kaiken.  - Sain täysin sen mitä odotinkin. Hyvä meininki, paras seura, loistava sää, mielllyttävä musiikki, ihmiset hyvällä tuulella.. Hyvä irtautuminen loman viettoon. Antaa kuvien puhua puolestaan.  Puistoilua. Kate Nash oli pirteä ilmestys. Sielun Veljissä oli tunnelmaa ja sielua. ----  Yona ♥

En ole avannut konetta moneen aikaan. On vain tuntunut siltä. Loma on vierinyt jo yli puoleen väliin, mutta vielä on rattoisia päiviä jäljellä. Olen hieman sairastellut, mutten onneksi vain pientä flunssaa. Kai se pelkkä lepääminenkin tekee hyvää. Pari viikkoa sitten olin Helsingissä rakkaan ystäväni tykönä. Oli todella hauskaa ja rentouttavaa nähdä pitkästä aikaa; käydä kaupungilla, tavata hänen kavereitaan juhlien merkeissä ja ennen kaikkea tehdä meidän yhteistä lempipuuhaa jutella ja syödä hyvin. Pitäisi nähdä useammin.   En tunne Helsinkiä juuri ollenkaan, mutta aina oppii vähän lisää. Kävimme brunssilla Baari ja Keittiö Fannyssa . Ruoka oli hyvää, ei ihan perinteistä ja mikä parasta, maha tuli täyteen. Ei ehkä ihan lempparibrunssini, mutta hyvä kuitenkin. Ja miljöö oli ihana.  Oikein hyvää viikon alkua!

Viime viikonloppuinen rantapäivä ei alkanut suunnitelmien mukaan, kun rannalta kantautui huuto: "Osaako kukaan elvyttää?" Olen ollut vapaaehtoispalokunnassa melkein koko pienen ikäni ja ollut ensivastetoiminnassa mukana, mutta tämä oli ensimmäinen kertani. Tilanne ei ollut niin kuin oli harjoiteltu, ei kai se koskaan ole. Pieni lapsi makaa rannalla edessäni ja tuntuu vaikealta päättää, mitä tekisin. Oliko siinä hukkuneen elvytyksessä jotain erikoista? Turistimies yrittää tehdä puhalluksia ja painelen sen jälkeen. Pelkään, että painelen liian kovaa, vai painelenko sittenkin liian hiljaa? Eikö se ambulanssi jo saavu?  Onneksi tyttö alkaa kakoa jo ehkä minuutin kuluttua ja yskäisee hetken päästä kunnon määrän vettä. Isäkin löytyy jostain paikalle hätääntyneenä ja yrittää saada tytön ylös. "Ehkä hänen olisi kuitenkin syytä antaa levätä." Onneksi tilanne oli ohi äkkiä ja ambulanssikin saapui noin viidessä minuutissa. Tilanne jää pyörimään mieleeni. Mitä olisin voinut t...