Kultahippuja elämästä

Viime päivinä blogi ei ole ollut prioriteeteissä ykkösenä. Koti, satunnainen urheilu, ystävät ja ennen kaikkea perhe ovat menneet edellä ja niin sitä aikaa ei ole sitten meinannut löytyä. Ehkä taas kesän jälkeen intoa löytyy enemmän. Tässä kuitenkin kuvia viime viikonlopulta ystävien häistä. Jätimme pitkän jahkailun jälkeen T:n kotiin mummin hoiviin. Vähän jännitti ensimmäinen yö, kun me kumpikin olimme pois kotoa, mutta kaikki meni oikein hyvin. Kiitokset mummille siitä! Eipä sitä ollutkaan tullut juhlittua yli vuoteen, niin että aamulla ei tarvitsisi herätä aikaisin. Täytyy sanoa, että väsymys oli hirmuinen, vaikka saikin nukkua kymmeneen. Mutta oli hienot juhlat! Hyvää ruokaa, juomaa, seuraa ja tanssia ♥

Leppäniemen lomakartanolta. Olen viettänyt tämän viikonlopun yksin kotona kuumeisena sohvalla maaten. Olen taas ilmesesti antanut itselleni liian vähän aikaa rentoutua ja levätä. Huomaan, että liika stressi ja kiireinen elämäntapa huonontavat vastustuskykyäni selvästi. Pitäisi muistaa antaa kehon levätä tarpeeksi. Minulla on vielä pari viikkoa kesätöitä jäljellä, jonka jälkeen olisi paluu opiskelujen pariin. Työtahtikin näyttää onneksi rennommalta kuin viime lukuvuonna. Tällä hetkellä edessä näyttää olevan yksi kandidaatintyön kokoinen toimeksianto, mikä sopii minulle paremmin kuin hyvin. Jos saan kaksi kärpästä ydellä iskulla: kandintyön ja vielä palkkaa siitä, niin en valita. Mutta asia ei ole vielä varmaa. Olen muistellut tässä maatessani meidän parin viikon takaista lomaamme. Olimme M:n isovanhempien mökillä pari päivää. Se oli todellista lomailua. Emme tehneet mitään ylimääräistä. Pelkkä sateen katselu riitti. Vuokrasimme yhdeksi yöksi Kangasniemeltä Leppäniemen Lomakar...

Häistä on ehtinyt kulua jo tovi, mutta hääaiheiset kirjoitukset näyttävät kiinnostavan edelleen, joten ajattelin, että teillä voisikin olla kiinnostusta käydä katastamassa "Nyt juhlitaan" -tapahtuma. Sopii toki varmasti kaikenlaisia juhlia suunnitteleville. Tapahtuma järjestetään Tampereella Juveneksen Juhlakeskuksessa keskiviikkona 4.5. Yliopistonkatu 56 Tarjolla täytekakkumaistiaiset kahvin kera. Itseä alkoi kiinnostaa ainakin tuo tuliryhmä Flamma ja nuo Juveneksen Juhlapalvelut. Ja tietysti kakku! ;)  Tapahtumaan pääsee ennakkoilmoittautumalla puoleen hinaan.

Pari viikkoa sitten saimme kiitoskortit vihdoinkin matkaan. Kirjekuoressa lähti kiitoskortti sekä kuva meidän häämatkalta. Mukaan liitimme myös pienen kirjeen kuulumisistamme. Olen jo monta kertaa ajatellut, että onneksi kirjoitimme kirjeen. Monilta sukulaisilta on tullut kiittelyitä, kuinka ihana oli saada kirje ja kuulla meistä. Pienellä vaivalla voi saada toisen ilahtumaan!

Matka meni loistavasti ja otimme kaiken irti! Barcelona täytti kaikki odotukset ja enemmän.  Kiertelimme kaupungilla, söimme, loikoilimme altaalla ja rannalla, kiertelimme hienoja nähtävyyksiä, nautiskelimme ja rentouduimme. Hotellit tarjosivat pientä luksustaan, mitä häämatkalta haimmekin.  ..Ja Barcelona antoi parastaan. Säät suosivat ja elokuun loma-ajasta ja suurista turistimääristä huolimatta pääsimme koskettamaan Barcelonan tunnelmaa: kapeita katuja, lämpimänä kuohuvaa merta, musiikkia ja illallisia täysillä tunnelmallisilla terasseilla. Matkastamme paljon lisää lähipäivinä. :)

Eilen kävin vähän kaupungilla. Minun on jo pidempään ollut tarkoitus käydä kirjastossa ja eilen sain itsestäni irti. Löysin lomalukemista, monta kirjaa Barcelonasta ja vähän valokuvausvinkkejä.  Matkaan on enää yksi viikko! Odotus alkaa jo kasvaa ja suunnitelmiakin kertyä. Siellä olisi niin paljon nähtävää. En kuitenkaan haluaisi missään nimessä tehdä lomasta kiireistä. Tärkeintä on nauttia toisistamme, hyvästä ruuasta ja uudesta ympäristöstä!  Barcelonaa ennen olisi tiedossa kiitosjuhlat kaasoille ja bestmaneille. Tulossa on varmasti loistavat juhlat. Olen tässä viime päivät yrittänyt miettiä ruokapuolta..jotain herkkuja varmasti luvassa. Toinen kuva täältä.

Hääbudjetit tuntuvat usein hipovan taivaita. Elämän huippuhetkeen ollaan valmiita satsaamaan ja laittamaan rahaa. Tuntuu, että panostuksen määrä mitataan kulutetun rahan määrässä. Mitä paremmat häät, sitä enemmän rahaa on käytetty. Eihän se ihan näin kuitenkaan mene. Häät ovat vain yksi päivä elämässä ja voi ajatella, ettei tänä päivänä tarvitse miettiä kuluttamistaan, voi keskittyä vain itseensä. Osittain totta, mutta mielestäni hääkuluttaminen kertoo paljon ihmisten arvoista ja asenteista, siitä mitä ihmiset pitävät hyvänä, onnellisena elämänä. Meillä pyrittiin jättämään kaiken "turhan" uuden hankkiminen väliin ja aika hyvin mielestäni onnistuimmekin. Häämatka ehkä suurimpana miinuksena siinä mittarissa. Pyrimme kuitenkin tekemään kerralla hieman pidemmän reissun suht lähelle Eurooppaan, jossa riittää varmasti nähtävää. Ei tarvitse lentää toiselle puolelle maapalloa. Lopullinen 140 hengen hääbudjettimme oli 5000 euron paikkeilla. Se oli ehkä suurempi kuin odotin, mut...

Ohjelmaosuuden jälkeen päästiin leikkaamaan kakkua ja juomaan kahvia. Erään tuttumme tekemä vadelmasuklaakreemikakku on aivan ihanaa! Kakun lisäksi kahvipöydässämme oli keksejä, pullaa ja kummitätini tekemiä toscapaloja. Kaikessa tohinassa kaikki kakun koristukset olivat unohtuneet! Meillä olisi ollut söpö morsiuspari ja tarkoituksena oli koristella kakku kukkasin. Olihan se kakku vähän orvon näköinen, mutta siinä hetkessä en kyllä antanut tämän harmittaa mieltäni yhtään. Tärkeintä, että kakku oli hyvää! Kakkukahvien jälkeen loistava bändimme alkoi soittaa. Solistina Liisa taustanaan aivan todella taidokas bändi! He soittivat kaksi 60min settiä ja olivat aivan täydellisiä meille. Aluksi perinteisempiä valsseja ja muita sitten rennompaa bilemusaa. Setti oli koottu fiksusti. Juuri, kun valssit eivät enää innostaneet tunnelma ja musiikki rentoutui. Paljon ihmisiä lähti odotetustikin tanssien alussa. Vähän pelkäsin, että jääkö kukaan nauttimaan bändistä, joka oli ruoan ohella suurim...

Meillä ohjelmaa ei ollut tilan takia mahdollista järjestää esimerkiksi osaksi ruokailun yhteyteen, joten ruokailun jälkeen oli ohjelmaosuuden vuoro. Eri tilassa istuville kannettiin tuolit päätilaan ja kaikki mahtuivat kuin mahtuivatkin seuraamaan ohjelmaa. Ohjelma alkoi minun puheellani. Morsiamet eivät ehkä yleensä pidä puheita, mutta minä halusin pitää puheen. Minusta tämä hetki oli täydellinen kiittämiselle. Halusin kiittää kaikesta ihanasta ja rakkaasta, mitä olen elämäni aikani saanut: miehestä, perheestä, läheisistä, ystävistä. Tämän jälkeen oli vuorossa M:n isän tekemä hieno visio, valokuvista ja videoista koostettu esitys minun ja M:n elämistä ja kuinka ne yhdistyivät. Visio kesti noin 20 minuuttia ja se oli liikuttava ja hauska eikä ollenkaan tylsä. Sopi mielestäni juhlaan erittäin hyvin. Sitten oli muutamia lauluesityksiä muun muassa appiukon tekemä laulu meille. Ja myös M lauloi minulle Juha Tapiota :) Puheitakin oli pari kappaletta. Juuri sopivasti. Ohjelmaosuus ol...

Vihkiseremonia päättyi noin puolessa tunnissa ja siitä matkasimme parinkymmenen kilometrin päähän juhlapaikalle. Emme lähteneet sen kummemmin kruisailemaan minnekään vaan menimme suoraan juhlapaikalle ottamaan vieraita vastaan. Autossa istuessa oli huojentunut ja onnellinen olo. Kaikki oli mennyt nappiin ja nyt vain juhlimaan ja syömään! Kommelluksiltakaan ei ihan säästytty, kun sulhasen äidin autonavaimet olivat unohtuneet isän taskuun ja ennen kuin asia selvisi kaikki muut vieraat olivat jo ehtineet lähteä kirkolta kohti juhlapaikkaa. Anoppi sai sitten pastorilta kyydin juhliin ja pääsi onnellisesti perille joskin onnitteluista myöhästyneenä. Otimme onnitteluita vastaan sitä mukaan kun vieraita saapui paikalle. Sen jälkeen vieraat siirtyivät sisään ja veljemme ohjasivat heidät pöytiin paikoillensa. Onnittelumaljat oli jaettu jo pöytiin valmiiksi. Onnittelut menivät nopeasti ja tässä vaiheessa olimmekin jonkin verran etuajassa aikataulusta. Aluksi nostimme maljan ja kaasot sekä...

Meillä kirkko-osuus alkoi kahdelta ja kesti vähän reilun puolisen tuntia. Ei siis kovin pitkään, vaikka morsiusmessu kyseessä olikin. Olimme kirkolla jo hyvissä ajoin ja valmistautumishuoneessa meinasi vähän alkaa jännittää. Isäni saattoi minut ja siellä sitten kahdestaan odottelimme. Vähän meinasi alkaa käsiä tärisyttää siinä kävellessä kohti alttaria. Sen jälkeen pystyin kuitenkin hyvin rentoutumaan ja nauttimaan seremoniasta. Sulhanen sanoi jälkikäteen seisoneensa niin paikallaan koko ajan, että hyvä, jos veri kiersi.. Mielestäni messu oli ihana. Sai seisoa sen oman rakkaan vieressä käsi kädessä ja sanoa tahdon. Oli niin mukavaa, kun ystäviä ja perhettäkin osallistui lukemalla tekstejä ja rukouksia. Myös kaasoni soitto oli kaunista kuunneltavaa. Herkistyin yllätyksekseni eniten virsien ja laulujen aikana. Sanat olivat niin koskettavia. Tämmöisen ihanuuden sain sormeeni. Sormus ei ehkä ole ihan perinteinen, mutta aivan minun tyyliseni. Heh, hääautona meillä oli harrastukseni ...

Tässä välissä ajattelin esitellä ihanat koruni. Koruni olivat Ompelupuoti essunkellarin Helin käsialaa. Heli kyllä ymmärsi täysin, millaista olin hakemassa ja millainen sopii minulle. Olin todella tyytyväinen. Korut olivat juuri minua! :) Heli teki myös äitini korut sekä mekon. Upeita olivat nekin!   Suuremman hiuskorun lisäksi oli vielä pieniä pinnejä.

Hääpäivän aamuna minulla oli kello herättämässä kello kahdeksan. Heräsin kuitenkin jo seitsemältä hieman jännittyneenä. Sulho vietti häitä edeltävän yön omassa kotikodissaan. Aamun aloitin Lushin rentouttavalla mustikkanaamiolla. Olin ajatellut, että haluaisin käydä aamulla saunassa, mutta laitoimmekin jo edellisenä iltana kiharoitani varten patukat päähän, joten se ei sitten onnistunut. Onneksi ehdimme saunoa perjantaina, niin ei haitannut. Aamu oli oikeastaan vähän pettymys minulle. Aamupala on minulle tärkein ateria ja olin esittänyt toiveen saada kunnon aamiaisen. Noh, siinä sähellyksessä kukaan ei oikein ollut ehtinyt tai muistanut huolehtia aamiaisesta.  Lopulta söimme sitten aamiaista juhlapaikalla siellä yöpyvien vieraiden kanssa ulkoterassilla kylmässä vaaleaa leipää kinkulla ja kahvia. Se ei ihan täyttänyt käsitystäni kunnon aamiaisesta, mutta olin jo valmiiksi päättänyt, etten antaisi tuon kaltaisten asioiden vaikuttaa mielialaani tai päivääni, eikä se myöskään vaik...