Kultahippuja elämästä

Kun arki vauvan kanssa on pikku hiljaa löytynyt, myös kaupungille lähteminen on tullut helpommaksi. Vauvan ja vaunujen kanssa kaupungilla palloilu onkin ollut yllättävän mutkatonta. Kun tarve on vaatinut, lastenhoitohuone ja sopiva paikka imettää on löytynyt. Ainakin kauppakeskuksissa ja esimerkiksi Sokoksella on ollut loistavat paikat pysähtyä. Viime viikolla testasimme miehen työpaikan lähellä olevan Linkosuon kahvila Siilinkarin aamiaisen. Suuntasimme aamupalalle heti avaamisen jälkeen seitsemältä. Vaunujen kanssa kahvilaan pääsi liikkumaan vaikeuksitta ainakin näin aamutuimaan. Tunnelma oli rauhallinen ja aamupala sujui seuraten töihinsä kiirehtiviä ihmisiä. Hintaa aamiaisella oli muistaakseni 7,30e ja hintalaatusuhde oli mielestäni hyvä. Tarjolla oli jogurttia, hedelmiä, valmiiksi täytettyjä leipiä, puuroa, kananmunaa, nakkeja, lihapullia, coctailpiirakoita ja erilaisia makeita pullia. Juomana oli vettä, teetä, omena- ja appelsiinimehua sekä automaattikahvia. Itse ostin ...

Kevään ajan mietittyäni päätin hankkia vanhan jo hieman reistailevan puhelimeni tilalle uuden. Puhelinmyyjän soittaessa oli minun aika hankkia älypuhelin, Nokian Lumia 710. Ihan kuin saisi tietokoneen ensimmäistä kertaa käsiinsä. Olin aivan ummikko sekä kosketusnäytön että koko puhelimen kanssa. Minulla oli pari viikkoa aikaa tutustua puhelimeeni ilman sim-korttia, koska liittymäni siirtyi vähän jälkijunassa eikä vanha sim-korttini sopinut uuteen puhelimeen. Tämä oli kyllä varmasti ihan hyvä juttu minun kannaltani. Nyt, kun puhelin on ollut minulla käytössä noin kuukauden, olen alkanut jo pikku hiljaa tottua siihen. En varmasti vielä osaa hyödyntää puhelimen kaikkia mahdollisuuksia, mutta osaa jo kuitenkin. Pääosin olen ollut erittäin tyytyväinen hankintaan. Esimerkiksi facebookin ja puhelimen henkilöiden synkronointi sekä mailien lukeminen on kätevää. Lisäohjelmista olen tykännyt Sports Trackerista, joka näyttää kuljetun matkan ja nopeuden ym. Myös esimerkiksi sääennusteen ja ...

Törmäsin Iltalehden artikkeliin radonrajojen mahdollisesta tiukentumisesta. Ohessa oli kysely, ovatko ihmiset huolissaan radonin terveysvaikutuksista ja käsitykseni mukaisesti melkein 80% ei ole huolissaan. Minusta se on hassua ja niin tyypillistä. Niistä vaikutuksista, jotka ovat tuttuja ja todistettuja ei olla huolissaan, mutta tuntematon pelottaa. Tuntuu, että ihmiset eivät tahdo keskittyä oleelliseen. Radon aiheuttaa keuhkosyöpää. Suomessa todetaan vuosittain 2000 keuhkosyöpätapausta, joista radonin arvioidaan aiheuttavan noin 300. [1] Keuhkosyövällä on varsin huono ennuste, kun viiden vuoden kuluttua potilaista on hengissä alle 20 prosenttia. Radon aiheuttaa siis Suomessa vuodessa keskimäärin yli 200 kuolemaa. Kuinkakohan monta kuolemaa aiheuttaa esimerkiksi kovasti puhuttanut kännykän säteily? Korkeat radonpitoisuudet ovat hyvin tyypillisiä Suomen soraisessa uraanisessa maaperässä. Radonpitoisuuksiin vaikuttavat myös ilmasto ja rakennustekniikka. Hajuton ja väritön radonkaa...

Hääbudjetit tuntuvat usein hipovan taivaita. Elämän huippuhetkeen ollaan valmiita satsaamaan ja laittamaan rahaa. Tuntuu, että panostuksen määrä mitataan kulutetun rahan määrässä. Mitä paremmat häät, sitä enemmän rahaa on käytetty. Eihän se ihan näin kuitenkaan mene. Häät ovat vain yksi päivä elämässä ja voi ajatella, ettei tänä päivänä tarvitse miettiä kuluttamistaan, voi keskittyä vain itseensä. Osittain totta, mutta mielestäni hääkuluttaminen kertoo paljon ihmisten arvoista ja asenteista, siitä mitä ihmiset pitävät hyvänä, onnellisena elämänä. Meillä pyrittiin jättämään kaiken "turhan" uuden hankkiminen väliin ja aika hyvin mielestäni onnistuimmekin. Häämatka ehkä suurimpana miinuksena siinä mittarissa. Pyrimme kuitenkin tekemään kerralla hieman pidemmän reissun suht lähelle Eurooppaan, jossa riittää varmasti nähtävää. Ei tarvitse lentää toiselle puolelle maapalloa. Lopullinen 140 hengen hääbudjettimme oli 5000 euron paikkeilla. Se oli ehkä suurempi kuin odotin, mut...

Eilen kävimme parin ystävän kanssa syömässä Tampereen panimoravintola Plevnassa. Kiinnostuin Plevnasta jo, kun lueskelin Viiden tähden parhaiden ravintoloiden listaa. Plevna sijoittui listalla 29. ollen kuitenkin hinnoiltaan opiskelijankin tavoitettavissa. Pidän etenkin tummista oluista ja oluet panimoravintolassa olivatkin omaa luokkaansa. Pidin! Pikkumusta oli lempparini. Ruuaksi valitsin perinteistäkin perinteisempää perunasosetta ja lihapullia. Hinta-laatusuhde oli tässä annoksessa erinomainen ja sain juuri sitä hyvää perinteistä, mitä halusinkin. Plevnan pravuurina ovat erilaiset makkarat ja niitäkin tuli hieman M:n lautaselta maisteltua. Mielestäni oluet ovat Plevnassa se pääjuttu, mitä sinne kannattaa mennä maistelemaan. Siinä ohessa voi sitten syödä jotakin perinteistä pyttipannua tai makkaraa. Tässä vielä Viiden tähden kuvaus Plevnata. Kuva täältä .

SaraStellar avautui blogissaan lapsista ja yleisestä suhtautumisesta lapsien hankintaan. Aihe jäikin mietityttämään minua. Kirjoitin vähän samaan aihepiiriin kuuluen joitain viikkoja sitten vastineen ruotsin kurssiin liittyen Dagens Nyheterin keskustelupalstan artikkeliin ” Med dagens födelsetal är vi snart 134.000 miljarder ”. Artikkeli käsittelee maailman väkiluvun kasvua ja sen tuottamia ongelmia. Huomaan, että minussa on vahvana jokin alkukantainen tarve saada lapsia, ikään kuin turvata ihmiskunnan tulevaisuus. Tämä tarve voi kuitenkin johtaa harhaan. Ehkä ihmiskunnan tulevaisuus olisi tänä päivänä paremmin turvattu, jos en saisikaan lapsia ja väkiluku kääntyisi laskuun. Dagens Nyheterin artikkeli herätti ajattelemaan . Olen aina jotenkin automaattisesti ajatellut, että väestönkasvu on enemmänkin kehittyvien maiden ongelma kuin meidän. Kyllähän syntyvyys on jo pienentynyt roimasti rikkaammissa maissa. Kuitenkin kehittyneiden maiden ihmiset kuluttavat paljon enemmän ja käyttävät e...

Tämä on jo toinen vuosi, kun olen hankkinut muutamille lahjoiksi Kir kon ulkomaanavun toisenlaisia lahjoja. Mielestäni idea on tosi hyvä! Tuntuu, ettei välillä meinaa keksiä mitään hyödyllisiä tai tarpeellisia lahjoja. Nämä menevät ainakin tarpeeseen. Vastaavia verkkokauppoja on ainakin Unicefilla. Olen jonkun verran miettinyt hyväntekeväisyyttä ja sitä, mihin kannattaisi rahansa laittaa. Itse olen tullut tulokseen, että koulutuksen tukemisesta on pidemmällä tähtäimellä kaikkein eniten hyötyä. Koulutuksen mukana tulee hyvinvointi ja maailman väkiluvun kasvukin voitaisi saada aisoihin. Ympäristöstä huolenpitoa pidän myös tärkeänä. Toisenlainen Lahja Pehmeä paketti Kuvat: 1 , 2

Taas luin tuossa uutisen, kun nuoret tytöt törmäilivät humalassa mopoautolla. Minut niin pistää kiehumaan asenne, johon yllättävän usein törmää: "Voi sitä nyt omilla kulmilla ajella vähän humalassakin." Se on niin edesvastuutonta! Ei ymmärretä, että vaikka matkaa olisi vain kilometri, voi matkan varrelle osua joku epäonninen kulkija, jolle käy huonosti. Vaikka ei siitä omasta terveydestä ja elämästä niin välitettäisikään, pitäisi ottaa huomioon muut ihmiset. Luulen, että voi ääni muuttua kellossa, jos humalapäissään aiheuttaa vakavan onnettomuuden. Onnettomuuksia sattuu aina ja se on valitettavaa, mutta jos ajat humalassa, syy on aina sinun. Silloin kyseessä ei ole enää vahinko vaan tahallinen teko. Älkää ihmiset hölmöilkö ja pilatko elämäänne! Yhden oluenkin juominen heikentää reagointikykyä merkittävästi. Pitäkää myös huolta ystävistänne. Olkaa mielummin se ärsyttävä tyyppi, joka takavarikoi avaimet yhen oluen jälkeen kuin mukava heppu, joka kärsii loppuelämän syyllisyyde...

Tänään oli siis paluu normaaliin ruokavalioon. Suhteellisen hyvin on sujunut. Ei mitään hirveitä makeanhimoja tai muuta ahmimista :) Vähän oli heikko olo tuossa aamusella, mutta sekin meni ohi. Suosittelen kaikkia kokeilemaan kehon puhdistusta. Nälkää ei tuolla paastolla juurikaan joudu kokemaan, jos tajuaa vain syödä tarpeeksi usein. Voimia se vähän vie eli en suosittele puhdistukse n aikana hirveitä liikuntasuorituksia tai muuten pitkiä päiviä liikkellä. Tulee hyvin kiinnitettyä huomiota siihen, mitä syö. Toivon, että tästä lähin muistaisin juoda vettä enemmän ja mutustella hyviä suomalaisia marjoja! Rooibos-teen juonti kuului paastoon ja sitä aion myös jatkaa. En ole koskaan ollut mikään teenjuoja, mutta nyt aion yrittää. Rooibos on kofeiiniton ja vähätanniininen tee, joka sisältää runsaasti antioksidantteja. Sen sanotaan myös tehostavan aineenvaihduntaa ikääntymistä vastaan. Minulla puhdistus oli hieman lyhyempi kuin normaalisti ja sen varmasti verottikin hyötyjä. Olo tuntui kuiten...

Nyt on sitten pankissa käyty ja opintolainaa otettu häitä varten. Olen aina ollut lainavastainen, mutta tässä asiassa järki sanoo, miksen ottaisi lainaa. Pitäisikö naimisiin mennessä talous olla vankalla pohjalla? Olla valmistunut ja tasaiset tulot? Usein tuo hetki on se, jolloin vietetään häitä ja se luultavasti sopii useimmille. Itse en haluaisi siirtää häitä rahan takia, kun on kerran mahdollisuus ottaa elämän halvinta lainaa. Tuskin se myöhemmin harmittaa pikkuhiljaa maksella takaisin. Jos siirtäisin häitäni, tuntuisi että eläisin tulevaisuudessa enkä tässä päivässä. Jos ratkaisu tuntuu nyt oikealta, miksen menisi nyt naimisiin. Asioita tehdään liikaa "sitten joskus tulevaisuudessa" -meinigillä. Koskaan emme voi tietää päiviemme määrää. Siksi pitäisi elää tässä hetkessä.

Olen aina manaillut sitä, etteivät suomalaiset käytä pyöräilykypärää. Se on jotenkin kai noloa. En tiedä. Yleensä käytän aina kypärää, koska ajokilometrejä tulee nykyään niin paljon. No, eilen sitten olimme menossa viettämään iltaa ja ajattelin, etten viitsi pilata kampaustani ja laittaa kypärää päähän. Ei kai sitä juuri nyt voi mitään sattua. No olisihan se pitänyt arvata, että se sattuu juuri sillä kerralla. Menin mäkeä alas ihan hyvää vauhtia ja yhtäkkiä jostakin ovesta pomppasi mies eteeni. En ehtinyt tehdä juuri mitään. Törmäsin mieheen ja viereen parkkeerattuun pakuun. Siitä lensin nurin asfalttiin. Auts. Ja missä on kypärä? -Ei ainakaan päässäni. Onnekseni en lentänyt pää edeltä asfalttiin. Selvisin suht vähin naarmuin. Jalkapöydässä tuntui pientä kipua, joka yön mittaan äityi todella pahaksi. Jalka turposi ja särki aivan älyttömästi. En pystynyt kävelemään yhtään. Taksilla sitten kotiin ja kotona jalkaan kylmää ja koholle. Nukkuessa särky sitten helpotti. Venähtänyt se vain oli...

Poikaystäväni on aina sanonut, että naisesta tekee kauniin ja houkuttelevan itsevarmuus. Se, että tuntee itse olevansa kaunis, tyrmäävä ja hyvännäköinen peittää alleen kauneusvirheet. Se on kyllä varmastikin totta. Harmikseni olen aika usein huono tuntemaan itseni viehättäväksi. Muut ovat niin laittautuneita ja kauniita. Itselläni ainakin ehostaminen ja laittautuminen kasvattavat tuota itsetuntoa. Olisi kuitenkin hyvä säilyttää itseluottamus silloinkin, kun ei ole hehkeimmillään. Viimeaikoina olen yrittänyt kiinnittä itsetuntooni enemmän huomiota. Silmiini osui jossakin mainos tankotanssitunneista . Tuo voisi olla itsetuntoa kohentava ja hauska harrastus. Harmikseni se maksaa vähän liikaa opiskelijabudjetille. Aina voi haaveilla. Sitä yrittää aina vaan laihduttaa, meikata, shoppailla ja vaikka mitä, että näyttäisi kauniilta ja viehättävältä. Tärkeintä olisi kuitenkin hyväksyä itsensä sellaisena kuin on ja ottaa hyvistä puolistaan kaikki irti. Tuntea itsensä kauniiksi!

On ollut pieni tauko postauksissa, koska vietetimme pitkän viikonlopun maalla kotikotona. Oli mukava pitkästä aikaa nähdä kavereita ja perhettä. Olikin ollut vähän ikävä. Vuoden kaupungissa asumisen aikana on vain vahvistunut tunne siitä, että haluan tulevaisuudessa muuttaa takaisin maaseudulle. Rauhaan ja puhtaaseen ilmaan. Esimerkiksi kotikylästäni on vain puolen tunnin matka Lahden keskustaan ja silti saa nauttia täysillä maaseudusta. Kaupunkiin pääsee ja palvelut ovat suht lähellä. Eikä todellakaan tarvitse erakoitua. Minusta tuntuu, että pienellä paikkakunnalla ihmiset ovat enemmän tekemisissä toistensa kanssa kuin kaupungissa. Tässä muutamia kuvia viikonlopulta.

Tuntuu, että jokin mättää tässä yhteiskunnassa. Rikkaille järjestetään kaiken maailman tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa kaikki sponsoroidaan kaljoista ruokiin. Eikö heillä olisi varaa maksaa itsekin? Sen sijaan vähävarasilta tunnutaan nyhtävän kaikki, mikä irti lähtee. Eikö joskus olisi aika palkita myös raskaan työn raatajat? Tuntuu myös, että mitä enemmän on rahaa sitä pihimpiä ihmiset ovat. Kaikki, minkä ilmaiseksi saa otetaan ja vähän enemmänkin. Usein valitetaan, että on niin kallista ja niin edelleen. Mikään ei tunnu kelpaavan. Ei mikään ihme, että kuilu vähävaraisten ja rikkaiden välillä syvenee. Unohdetaan, että kaikki ihmiset ovat saman arvoisia.

Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii. Rakkaus ei koskaan katoa. 1. Kor. 13: 4-8 Luin eräästä lehtisestä, että rakkaus ei ole tunne vaan suhde, johon liittyy monenlaisia tunteita. Se on mielestäni hyvin sanottu. Rakkauteen liittyy niin paljon. Rakkautta on vaikea punnita tai vertailla. Rakkaus on loputon voimavara, josta ammentaa. Rakkaudessa haluaa toiselle vain hyvää. En usko siihen yhteen oikeaan. Mutta uskon siihen, että jokaisella voi olla se oma elämänrakkaus. Toiset sopivat yhteen paremmin kuin toiset. Mutta loppujen lopuksi paljon on kiinni sattumasta ja siitä, että nämä kaksi rakastuvat toisiinsa ja sitoutuvat elämään yhdessä. Yhdessä myötä- ja vastoinkäymisissä. Hyväksyvät toisensa sellaisinaan ja oppivat ...

Kävin eilen ensivastetestissä. Olen ollut yli kymmenen vuotta mukana VPK:ssa. Sen kautta ensiapuasiat ovat tulleet minulle tärkeiksi. Olen toiminut ensivasteryhmässä jokusen vuoden. Se on siis ryhmä, joka syrjäseuduilla menee usein tapahtumapaikalle ennen ambulanssia. Ambulanssin tulo, kun pienemmillä paikkakunnilla kestää usein yli puoli tuntia ja se on hätätilanteessa kohtalokkaan pitkä aika. Itselleni on erittäin tärkeää, että koen osaavani auttaa, jos jotakin sattuu. Se, että harjoittelen muutamia kertoja vuodessa ja päivitän tietojani säännöllisesti on sen arvoista, jos voin kerrankin taidoillani auttaa hätään joutunutta. En tiedä, miten voisin antaa itselleni anteeksi, jos esimerkiksi läheiselleni sattuisi jotain ja tietäisin, että pienellä vaivalla paljon olisi ollut pelastettavissa. Aina eivät omat taidot riitä, mutta ainakin tiedän tehneeni parhaani. Ei voi luottaa siihen, että ammattilaiset ehtivät aina paikalle nopeasti. Esimerkiksi sydänpysähdyksessä on kyse hyvin pienestä ...

Kuuntelin tänään radiosta keskustelua kannabiksen laillistamisesta. Kansanedustajista osa ja suomen kansasta kuulemma kolmasosa kannattaa laillistamista. Olin järkyttynyt, että luku on noin suuri. Kannabikseen ei välttämättä synny riippuvuutta ja yliannostus on vaikea saada, mutta se on kuitenkin keskush ermostoon vaikuttava huume. Äitini on päihde- ja mielenterveystyöalalla ja oli jonkun aikaa sitten harjoittelussa nuorten kuntoutusklinikalla. Hän sanoi siellä olleen useita nuoria, jotka olivat kannabiksen ansiosta joutuneet huumepsykoosiin, joka voi kestää loppuelämän. Ja tälläinen aine halutaan laillistaa? Vaikutukset riippuvat paljon ihmisestä, mutta mistä sitä etukäteen tietää, olenko minä juuri se, joka saa mahdollisesti jo ensimmäisellä kokeilulla kannabiksesta loppuelämän kestäviä ongelmia. Joku kansanedustaja oli puolustanut väitettään sillä, että kannabis on vaarattomampaa kuin tupakka. Se ei minusta kuulosta kovin hyvältä puolustukselta. Minun puolestani tosin tupakkakin...