Ensimmäinen adventti

Ensimmäinen adventti on sujunut rauhallisissa merkeissä kotosalla. On ollut oikeastaan oikein ihana päivä. Hieman ulkoilua T:n kanssa, rauhallista oleilua, ruuanlaittoa ja hyvää päivällisseuraa. Tästä ei sunnuntaipäivä parane.

Meillä syötiin tänään lounaaksi kanakastiketta riisillä ja uuniporkkanoilla. Päivälliseksi oli M:n loihtimaa lasagnea ja jälkiruuaksi luumukiisseliä kermavaahdolla. Olen vasta parina viime jouluna oivaltanut, kuinka hyvää tuo luumukiisseli kermavaahdon kanssa oikeastaan onkaan!

Lumi ja joulun lähestyminen ovat saaneet minut tunnelmoimaan ja jotenkin piristymään tuosta marraskuun pimeydestä. Työnhaku jatkuu rauhaisaan tahtiinsa, mutta yritän olla tyytyväinen, kun saan yhdenkin hakemuksen kirjoitettua.

T on ollut tosi hyväntuulinen koko viikonlopun. Aikainenkin herätys tuntuu juhlalta, kun toinen hymyilee ja naureskelee vieressä. Eilen T yllätti sanomalla niinkin pitkän sanan kuin "haa(r)ukka". Poika toistaa aivan kaiken ja oppii nopeasti uusia sanoja. Paljon kirjaimia kyllä puuttuu vielä.

Parin viikon sisään on edistytty myös pottarintamalla, kun T on alkanut ilmoittaa hädästään. Vielä ei useinkaan potalle välttämättä ehditä, mutta edistystä sekin. Poitsu on aika laiskasti potalle oppinut eikä menoa paljon yhdet kakat pöksyssä haittaa, mutta potalla viihdytään kuitenkin jo istuskellen ja lueskellen pitkiäkiäkin aikoja.

Ruokaa T:hen uppoaa suuria määriä ja melkein kaikki maistuu. Inhokkeja ei taida olla kuin avokado ja liika tulisuus. Musiikin tahdissa tanssitaan ja tuiki tuiki tähtöstä saa laulaa aika monet kerrat putkeen pojan vaatiessa aina "(L)isää". Unitutista olemme ajatelleet luopua lähiaikoina. Saas nähdä, millainen prosessi siitä tulee. Tähän asti pojan on voinut vain lykätä sänkyyn ja sanoa hyvät yöt ja yleensä sinne nukahdetaan samoin tein.

T on ensi viikolla 1,5 vuotta vanha. Huh, minne viimeiset puoli vuotta katosivat?

Rauhaisaa joulun odotusta kaikille!