Mikä on terveydelle vaaraton energiantuotantomuoto?
Mikään energiantuotantomuoto ei ole täysin vaaraton. Energiantuotannosta aiheutuvia terveyshaittoja on lukuisia muun muassa pienhiukkaset, häkä, otsoni, typen oksidit, rikkidioksidi, säteily ja onnettomuudet.
Eri energiamuotojen aiheuttavat vaarat ovat erilaisia ja syntyvät eri vaiheissa. Kivihiilen suurimmat haitat ja vaarat syntyvät poltettaessa syntyvistä päästöistä, kuten pienhiukkasista ja kasvihuonepäästöistä. Ydinvoiman vaarat aiheutuvat mahdollisesta onnettomuudesta tulevista päästöistä ja uraaninlouhinnassa syntyvistä terveysriskeistä. Tuulivoiman vaarat liittyvät rakentamisessa tarvittavien materiaalien tuotantoon, tuulivoimaloiden rakentamiseen. Vesivoiman vaara aiheutuu onnettomuuksista, kuten padon murtumisesta. Aurinkovoiman haitat liittyvät aurinkopaneeleihin tarvittavien aineiden myrkyllisyyteen, tuotantoon ja niistä tuleviin jäteongelmiin. Tärkeää onkin vertailla eri energiamuotojen riskien suuruuksia ja todennäköisyyksiä.
Eniten on keskusteltu ydinvoiman ja fossiilisten polttoaineiden aiheuttamista vaaroista. Niiden aiheuttamat vaarat ovat hyvin erilaisia. Fossiilisista polttoaineista syntyy laajalle leviäviä haittoja koko käytön ajan, mutta mahdolliset onnettomuudet ovat vain paikallisia. Ydinvoima ei puolestaan aiheuta normaalin käytön aikana kauas ulottuvia riskejä, mutta onnettomuus voi vaikuttaa laajalle alueelle. On vaikea verrata niiden aiheuttamia riskejä keskenään, koska ne ovat niin erilaisia. [1]
Ydinvoimalaonnettomuuden vertailukohtana pidetään Tshernobylin onnettomutta, joka oli niin paha kuin ydinvoimalaonnettomuus voi olla. Thernobylin onnettomuudessa oli kolmekymmentä välitöntä kuolemantapausta ja radioaktiivisen jodipäästön aiheuttamia kilpirauhassyöpiä on tullut noin tuhannelle lapselle. Lapsista kymmenisen on kuollut. Muiden syöpien määriä voi vain arvella. Kokonaissyöpämääräksi on arvioitu noin 20 000 syöpää 50 vuoden aikana eli keskimäärin satoja vuodessa. Määrä on siis vain murto-osa kaikista syövistä. [1]
Fossiilisten polttonaineiden käytöstä syntyvien pienhiukkasten on arvioitu aiheuttavan Euroopassa 300 000 ylimääräistä kuolemaa vuodessa. Fossiiliset polttoaineet siis aiheuttavat enemmän kuolemantapauksia vuodessa kuin Tshernobylin onnettomuus 50 vuodessa. Ongelmana on kuitenkin, ettei tiedetä, kuinka suuri osa pienhiukkasten aiheuttamasta kuolleisuudesta aiheutuu itse energiantuotannosta ja kuinka suuri osa esimerkiksi liikenteestä. Tämän hetken arvion mukaan noin puolet aiheutuisi liikenteestä. [1]
Täytyy myös muistaa, että ydinvoiman ja fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat kuolemat eivät ole vertailukelpoisia. Pienhiukkaset tappavat todennäköisemmin vanhoja, sydän- ja hengityselinsairaita, joilla ei olisi muutenkaan paljoa elinaikaa jäljellä. Toisaalta säteilyn aiheuttama syöpäkin kehittyy yleensä hitaasti vuosien kuluessa ja on lähinnä ikääntyvien riski. [1]
Vaikka ydinvoima näyttäisi vain vähän haitalliselta, tulee muistaa, että se ei ole ratkaisu maailman energiaongelmiin niin kuin ei ole yksinään esimerkiksi tuuli- tai vesivoimakaan. Uraani on myös uusiutumaton energiavara, eivätkä varat ole suuret. On myös ristiriitaista, että päättäjät eri maissa haluavat rakentaa lisää ydinvoimaa ja käyttää ydinvoimaa, mutta kukaan ei halua uraanikaivosta mailleen. Uraanikaivokset aiheuttavat suuria riskejä louhijoille.
Ratkaisu energiaongelmiin paistaa taivaalla, aurinko. Ihmisten tulisi pystyä kehittämään tapa ottaa auringon energia paremmin talteen ja tällä saralla onkin kova tutkimus koko ajan käynnissä. Toivotaan, että apu tulee ajoissa.
Lähteet:
1. Jouko Tuomisto, 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä, Hippokrates, Duodecim
Kuvat: 1, 2, 3
Eri energiamuotojen aiheuttavat vaarat ovat erilaisia ja syntyvät eri vaiheissa. Kivihiilen suurimmat haitat ja vaarat syntyvät poltettaessa syntyvistä päästöistä, kuten pienhiukkasista ja kasvihuonepäästöistä. Ydinvoiman vaarat aiheutuvat mahdollisesta onnettomuudesta tulevista päästöistä ja uraaninlouhinnassa syntyvistä terveysriskeistä. Tuulivoiman vaarat liittyvät rakentamisessa tarvittavien materiaalien tuotantoon, tuulivoimaloiden rakentamiseen. Vesivoiman vaara aiheutuu onnettomuuksista, kuten padon murtumisesta. Aurinkovoiman haitat liittyvät aurinkopaneeleihin tarvittavien aineiden myrkyllisyyteen, tuotantoon ja niistä tuleviin jäteongelmiin. Tärkeää onkin vertailla eri energiamuotojen riskien suuruuksia ja todennäköisyyksiä.
Eniten on keskusteltu ydinvoiman ja fossiilisten polttoaineiden aiheuttamista vaaroista. Niiden aiheuttamat vaarat ovat hyvin erilaisia. Fossiilisista polttoaineista syntyy laajalle leviäviä haittoja koko käytön ajan, mutta mahdolliset onnettomuudet ovat vain paikallisia. Ydinvoima ei puolestaan aiheuta normaalin käytön aikana kauas ulottuvia riskejä, mutta onnettomuus voi vaikuttaa laajalle alueelle. On vaikea verrata niiden aiheuttamia riskejä keskenään, koska ne ovat niin erilaisia. [1]
Ydinvoimalaonnettomuuden vertailukohtana pidetään Tshernobylin onnettomutta, joka oli niin paha kuin ydinvoimalaonnettomuus voi olla. Thernobylin onnettomuudessa oli kolmekymmentä välitöntä kuolemantapausta ja radioaktiivisen jodipäästön aiheuttamia kilpirauhassyöpiä on tullut noin tuhannelle lapselle. Lapsista kymmenisen on kuollut. Muiden syöpien määriä voi vain arvella. Kokonaissyöpämääräksi on arvioitu noin 20 000 syöpää 50 vuoden aikana eli keskimäärin satoja vuodessa. Määrä on siis vain murto-osa kaikista syövistä. [1]
Fossiilisten polttonaineiden käytöstä syntyvien pienhiukkasten on arvioitu aiheuttavan Euroopassa 300 000 ylimääräistä kuolemaa vuodessa. Fossiiliset polttoaineet siis aiheuttavat enemmän kuolemantapauksia vuodessa kuin Tshernobylin onnettomuus 50 vuodessa. Ongelmana on kuitenkin, ettei tiedetä, kuinka suuri osa pienhiukkasten aiheuttamasta kuolleisuudesta aiheutuu itse energiantuotannosta ja kuinka suuri osa esimerkiksi liikenteestä. Tämän hetken arvion mukaan noin puolet aiheutuisi liikenteestä. [1]
Täytyy myös muistaa, että ydinvoiman ja fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat kuolemat eivät ole vertailukelpoisia. Pienhiukkaset tappavat todennäköisemmin vanhoja, sydän- ja hengityselinsairaita, joilla ei olisi muutenkaan paljoa elinaikaa jäljellä. Toisaalta säteilyn aiheuttama syöpäkin kehittyy yleensä hitaasti vuosien kuluessa ja on lähinnä ikääntyvien riski. [1]
Vaikka ydinvoima näyttäisi vain vähän haitalliselta, tulee muistaa, että se ei ole ratkaisu maailman energiaongelmiin niin kuin ei ole yksinään esimerkiksi tuuli- tai vesivoimakaan. Uraani on myös uusiutumaton energiavara, eivätkä varat ole suuret. On myös ristiriitaista, että päättäjät eri maissa haluavat rakentaa lisää ydinvoimaa ja käyttää ydinvoimaa, mutta kukaan ei halua uraanikaivosta mailleen. Uraanikaivokset aiheuttavat suuria riskejä louhijoille.
Ratkaisu energiaongelmiin paistaa taivaalla, aurinko. Ihmisten tulisi pystyä kehittämään tapa ottaa auringon energia paremmin talteen ja tällä saralla onkin kova tutkimus koko ajan käynnissä. Toivotaan, että apu tulee ajoissa.
Lähteet:
1. Jouko Tuomisto, 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä, Hippokrates, Duodecim
Kuvat: 1, 2, 3
Kommentit
Lähetä kommentti