Pojat, vol 2: Isoveikka 2v 9kk

T on jo iso poika. Tuntuu, että T on kärsinyt muuttostressistä enemmän kuin kukaan muu meistä. Aikaa on vielä niin vaikea käsittää, että ei mikään ihmekään, jos hieman stressaa. Koko ajan pakkaillaan, muttei tiedä, koska se muutto oikein koittaakaan. Ja mitä se tarkoittaa? Otetaanko kaikki lelut mukaan? Entä sänky ja kaappi?

Pienoinen stressi on purkautunut T:n levottomuutena. Hän törmäilee lähes päivittäin milloin minnekin, kaataa juomalasejaan ja putoaa penkiltä. Puhetta ei uskota niin millään ja turhautumista meinataan purkaa pikkuveikan kiusaamiseen. T on tähän asti käsitellyt veikkaansa hyvin, eikä mustasukkaisuutta ole ollut. Nyt tuntuu, että T kiusaa veljeään etenkin, jos pikkuveikalla on harmi jo valmiiksi. Välillä äidin valtaa neuvottomuus, mitä tehdä kiukuttelevan ja tottelemattoman melkein kolmivuotiaan kanssa. Tilanteista selvitään onneksi puhumalla ja keskustelulla pienen aresti-istuskelun jälkeen.

T puhuu jo varsin sujuvasti. Joitain kirjaimia puuttuu edelleen, mutta puhetta riittää sitäkin enemmän! T:llä on vilkas mielikuvitus ja kaikenlaisia ajatuskulkuja käydään läpi. T laskee tavaroita ja esineitä sujuvasti viiteen ja joskus kymmeneenkin asti. Värit on hallussa pääpiirteittäin hyvin.

Poika viihtyy seurassa ja kaipaa leikkikavereita, joita on kiitettävästi onneksi naapurustosta löytynytkin. Uusien ihmisten kanssa T on kuitenkin aluksi ujo. Pienen pohdinnan ja äidin jalkojen taakse piiloutumisen jälkeen poika viihtyy seurassa loistavasti ja tuntuu kaipaavan ympärilleen muita lapsia ja aikuisia.

T tykkää pallopeleistä, duplo- ja junarataleikeistä, ulkoilusta, kepeistä, liukumäistä ja ruuanlaitosta. Kirjatkin ovat tykättyjä ja tanssiminen, tietenkin. Mäenlaskusta tuli lähes päivittäinen talvipuuhastelu ja lumien sulettua kaivettii esiin pyörä. Hän on kehittynyt kolmipyöräisellä Nopsallaan pyöräilyssä viikon aikana nopeasti ja nyt viiletetään menemään naama loistaen.

T nukkuu päiväunet säännöllisen epäsäännöllisesti. Välillä voi mennä monta päivää, että poika makoilee sängyssään tunnin, muttei nuku. Nyt on jälleen kulunut varmaankin viikko puolentoista tunnin päiväunilla päivittäin. T menee nukkumaan kahdeksalta ja herää noin seitsemän aikoihin.

Poika on yöt ja päivät pääosin kuivana, mutta vahinkoja sattuu silloin tällöin. Koko ajan vähemmän. Vaatteet T osaa jo suhteellisen hyvin riisua, joskin hän yrittää aina päästä helpolla ja toivoo saavansa palvelua. Samoin pukemisen kanssa.

T:n kanssa voi puuhastella jo paljon ja hänen kanssaan toimiminen ja paikkoihin meneminen on pääosin helppoa ja mukavaa. Hän käy omien sanojensa mukaan töissä "kooailemassa" (koodailemassa), ajelee hinausautolla ja käy töidensä jälkeen läheisessä hotellissa aamupalalla..Ravintolaan voisi mennä joka päivä. Niin ja ampumahiihtäjäkin hänestä kuulemma tulee.

Tiedättekö, mikä on pussikortti? -No, tietenkin kortti, mikä on pussissa.
Sylihätä yllättää ja keinussa pitää antaa "NIIN kovat vauhdit" ja jos ne ei riitä niin "Niin niin kovat vauhdit" ja jos nekään ei riitä niin sitten "Niin niin supe(r) kovat vauhdit!"