Kultahippuja elämästä

Miks maitoa voi juoda? Miks vedessä voi uida?  Miks meillä on vauva? Miks tää on meijän pyö(r)äva(r)asto? Miks tos pyöäs on kaks kelloo? Miksei mun pyöäs oo kelloo? Miks toi meni tonne? Miks tos on kaks toijotaa?   T:n kysymyksiä. Kaikki taisivat tulla noin vartin sisään. Montakohan kysymystä poika päivän aikana oikein  esittääkään?  T:n kysymykset tuntuvat muuttuvan aina vain haastavammiksi. Miksi maitoa voi juoda? -Noh, se ei oo myrkyllistä ja se on tommosta nestemäistä, ni sitä voi juoda. Ja kyllä, meillä on vesirokko. Kummatkin pojat saivat odotetusti vesirokon, kun kummityttömme sairastui rokkoon Lapin reissumme aikana. Ajankohta on onneksi ollut ehkä paras mahdollinen sairastaa. Hyvä, että pojat ovat vielä aika pieniä. Mutta kyllä se silti omat haasteensa tuo arkeen. On niin surkeata seurata vieressä, kun lapsi sairastaa. T:n kohdalla ollaan jo ehkä voiton puolella, kun osa näppylöistä alkaa olla rupeutuneet. Olemme hieman ulkoilleetk...

Olemme ehtineet jo melkein kotiutua uuteen kotiimme ja uuteen kaupunkiin. Ensimmäisen asuinkuukauden aikana on ehditty myös heittää reissu jos toinenkin. Pääsimme M:n kanssa ensimmäistä kertaa sitten pikkuveikan syntymän jälkeen kahdestaan yhden yön reissuun. Kävimme Tampereella :D M oli ostanut minulle joululahjaksi liput teatteriin (Luolamies, suosittelen!). Yövyimme Tornihotellissa, mitä voin myös suositella. Ruuhkaa siellä tosin riitti, kun hotelli oli täysi. Reissu oli oikein rentouttava, tosin arki koitti maanantaina toden teolla uhmapäisen T:n kanssa taistellessa. T on reagoinut muuttoon samoin kuin pikkuveikan syntymäänkin, iltariehumisella ja pelleilyllä. T on ollut muutaman viikon todella uhmainen ja turhautuu todella helposti. Poika purkaa turhautumistaan tavaroiden heittelyyn ja välillä myös toisten kiusaamiseen. Välillä meinaa itseltä hermot kiristyä, mutta onneksi tämäkään vaihe ei varmaan ikuisuutta kestä. Pikkuveikka oppi seitsemään kuukauteen mennessä ...

Muuttourakka on ollut raskas. Kaikki muuttolaatikot on kuitenkin jo palautettu muuttofirmaan ja kodissamme näkyy jo lattiapinta-alaakin. Eli voiton puolella ollaan jo! Muuttopäivä sujui paremmin kuin hyvin. Oikeastaan kaikki meni nappiin ja ilta kuudelta kaikki tavarat olivat jo uudessa kodissa Lahdessa. Kyllä sitä tavaraa on kahden lapsen myötä kertynyt! Nyt voi jo vähän hengähtää, vaikka kyllä tätä hommaa tässä vielä jäljellä onkin.   Veikka nousi seisomaan ensimmäistä kertaa tutkiakseen muuttolaatikon sisältöä. Kolhuilta ei ole vältytty..

T on jo iso poika. Tuntuu, että T on kärsinyt muuttostressistä enemmän kuin kukaan muu meistä. Aikaa on vielä niin vaikea käsittää, että ei mikään ihmekään, jos hieman stressaa. Koko ajan pakkaillaan, muttei tiedä, koska se muutto oikein koittaakaan. Ja mitä se tarkoittaa? Otetaanko kaikki lelut mukaan? Entä sänky ja kaappi? Pienoinen stressi on purkautunut T:n levottomuutena. Hän törmäilee lähes päivittäin milloin minnekin, kaataa juomalasejaan ja putoaa penkiltä. Puhetta ei uskota niin millään ja turhautumista meinataan purkaa pikkuveikan kiusaamiseen. T on tähän asti käsitellyt veikkaansa hyvin, eikä mustasukkaisuutta ole ollut. Nyt tuntuu, että T kiusaa veljeään etenkin, jos pikkuveikalla on harmi jo valmiiksi. Välillä äidin valtaa neuvottomuus, mitä tehdä kiukuttelevan ja tottelemattoman melkein kolmivuotiaan kanssa. Tilanteista selvitään onneksi puhumalla ja keskustelulla pienen aresti-istuskelun jälkeen. T puhuu jo varsin sujuvasti. Joitain kirjaimia puuttuu edelleen, mut...

Pikkuveikka täytti jo reilu viikko sitten puoli vuotta. Hänellä on nykyään paljon asiaa, vaikka varsin hiljainen ja rauhallinen tapaus on edelleenkin. Veikalta on helppo saada hymyt kielen näytön kera. V istuu jo syöttötuolissa, syö itse avokadoa ja on nukkunut viikon verta yönsä ilman maitoa! Pari yötä on jo mennyt täysin heräyksettä ilta kahdeksasta aamu kuuteen. Poika ei lopettanut yösyöntiä itsekseen vaan ajattelin väsymyksissäni nukkua yhden yön esikoisen huoneessa. M:n ja V:n yö sujuikin hyvin pienillä tyynnyttelyillä ilman maitoa ja ajattelimme jatkaa samalla linjalla. Yövieroitus tapahtuikin näin melkein vahingossa. Reilu viikko siihen meni, että V nukkui ensimmäisen täyden yönsä. Nyt tutkitaan kotia. Useamman kerran päivässä tulee tilanteita, että ihmettelen, mihin se pikkumies taas katosi. Yleensä hänet löytää jostain nurkasta touhuamasta johtojen kimpussa..Onneksi pojalla ei vielä ole hampaita. Yksi hdmi-piuha on kuitenkin jo onnistuttu imeskelemään hajalle..V ei viel...

Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Meidän koti alkaa olla sekaisin. Muuttolaatikoita. Tänä keväänä haaveemme kotiseudulle paluusta toteutuu, kun M aloittaa ensi kuun alussa työt Lahdessa. Muuttoon on enää muutama viikko! Tuntuu haikealta. Muutto tuli nopeammin kuin osasimme aavistaakaan. M ei ollut edes vielä oikein ehtinyt alkaa etsiä töitä ja heti tärppäsi. Olemme viihtyneet Tampereella paremmin kuin hyvin. On ystäviä, on tutut ympyrät. Silti veri vetää takaisin kotiinpäin. Muutos oli helpompi tehdä nyt, kun lapset ovat vielä pieniä ja minun vielä ollessa kotona. Kummankin ei tarvitse löytää heti työpaikkaa. Jännittää. Naistenpäiväruusu ♥ Herkkuletut broilerilla, ananaksella ja porkkanalla

Taas se poika on kasvanut. Pikkuveikka on muun muassa oppinut ryömimään. Jos jotakin kiinnostavaa on näköpiirissä, eteenpäin mennään jo aika kovaa. Konttaustakin V harjoittelee kovasti. Jalka siirtyy eteenpäin ja käsi nousee, mutta vielä ei (onneksi :D ) kontata eteenpäin. Pikkuveikka oli neuvolassa kasvanut omaa vauhtiaan, eikä kiinteitä ruokia ole tarpeen hirveästi kiirehtiä. Voimme siis jatkaa maisteluita verkkaiseen tahtiin. V on alkanut osoittaa mieltään, jos asiat eivät mene kuten herra haluaisi ja yksi yleisemmistä mielenosoituksista liittyykin ruokailuun. Ruoka loppuu hänen mielestään liian äkkiä! Eiköhän me sitä puuroakin kohta aleta maistella, jotta poika pysyisi tyytyväisenä. Minusta on hyvä, että V on löytänyt vähän omaa tahtoa. Niin kiltti nyssykkä poika on tähän asti ollut. Yöt ovat vaihdelleet. Veikka sairasti ensimmäisen flunssansa ja pari yötä olivat hyvin katkonaisia. Nyt on taas kuitenkin palattu suht normaaliin yhden/kahden kerran heräämisiin. Useammin kui...