Raskas liikunta
Aamupalaksi vispipuuroa. Onnistuin yllättävän hyvin noin ekaksi kerraksi.
Aamupalan jälkeen hieman reippailemaan Ahvenisjärven ympäri ja kaupan kautta kotiin.
Aamupalan jälkeen hieman reippailemaan Ahvenisjärven ympäri ja kaupan kautta kotiin.
Liikuntani raskausaikana on ollut hyvinkin maltillista, mutta olen yrittänyt edes vähän pitää kuntoa yllä. Ensimmäisten kolmen kuukauden aikana liikkumiseni oli todella vähäistä pahoinvointien takia. Kesän työmatkapyöräilyjen jäljiltä ihan hyvä yleiskuntoni on tippunut roimasti. Pyöräily vain jäi ja sitten kun olo parantui ja voimia olisi taas riittänyt, alkoikin olla jo liukasta, enkä tuntenut ajatusta pyörällä liukastelusta mielekkäänä.

Viimepäivinä olen yrittänyt saada itseni arki-iltaisinkin ylös sohvalta pientä venyttelyä ja jumppailua varten. Mieli ja keho virkistyy ja lihakset saavat pientä herättelyä vähän useammin kuin kerran viikossa. Toivottavasti saisin otettua jumppailun tavaksi.
Hieman laskenut hemoglobiini ja muut vaivat saavat minut hengästymään entistä herkemmin, enkä voi kuvitellakaan liikkuvani samaan tahtiin kuin ennen. Viime viikkoina tuntuu kuitenkin, että alan pikku hiljaa tottumaan raskaanaoloon ja kehooni, jolloin liikkuminenkin tuntuu jotenkin vaivattomammalta ja mukavammalta. Tästä on hyvä jatkaa. Kaipa se paras ohjenuora on tehdä sen verta, mikä omassa kehossa tuntuu hyvältä.
Kommentit
Lähetä kommentti