Vipinää ja uusia makuja


Johan tämä aika taas kiitää. Vietimme viikonloppua rakkaan kummityttömme ja hänen perheensä tykönä.  Tyttö oli taas kasvanut valtavasti. Osaa jo ryömiäkin. Oli ihana katsoa, kun hän ja T jo ehkä ymmärsivätkin toisistaan jotakin.

Sunnuntaina äitini tuli siskoni ja hänen poikaystävänsä kanssa puolestaan meille kyläilemään pariksi päivää. Vipinää on siis riittänyt. Se on hyvä.

Poitsulla oli sunnuntaina merkittävä päivä, kun hän sai suuhunsa ensimmäistä kertaa jotakin muutakin kuin äidinmaitoa. Pari lusikallista porkkanasosetta upposi yllättävän hyvin! Ilmeet olivat kyllä näkemisen arvoisia. Hän katsoi hämmentyneenä minuun isän syöttäessä: "Hei, näätsä mitä tuo tekee? Pelastaisiko mut tästä?" T nieli yllättävän suuren osan ruuasta eikä jälkikäteenkään tullut mitään oireita. Taisi olla valmis astumaan kiinteiden maailmaan.

T seuraa muuten nykyään silmä tarkkana, kun muut syövät. Maiskuttelee vieressä ja näyttää juuri siltä kuin haluisi itsekin vähän herkutella.


Kommentit

  1. Ihanat nuo ekat kiinteän ruuan elämykset. :D

    VastaaPoista
  2. Poika oli kyllä niin hellyyttävän epäilevän näköinen ettei mitään rajaa :D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mummon vaaleat piirakat

Kuulumiset

Täydellinen pippurikastike